Mestari palaa areenalle

Evankeliumijuhlassa esiintyvä Pepe Willberg julkaisi kesän kynnyksellä hengellisen levyn. Willberg arvostaa kristillistä uskoa heijastavia tekstejä, koska ”ne eivät ole tyhjäntoimittamista, vaan niissä ollaan tositarkoituksella liikkeellä”. 

Pepe Willberg asuu manageri-vaimonsa Pauliina Visurin kanssa Helsingissä niin sanotussa Terassitalossa – kerrostalossa, jonka arkkitehtuuri on vähintään hämmentävää. Talossa on sata kulmaa ja epäsäännöllisiä muotoja. Se kohoaa taivasta kohti jylhänä pastelliväripalettina.

– Pauliina päättää, missä olen milloinkin. Minulla ei ole siihen mitään sanottavaa, Willberg sanoo puoliksi tosissaan.

Pepe keittää toimittajalle tiukkaa espressoa.

– Kun lopetin tavallisen suodatinkahvin juomisen, kaikki vatsavaivani hävisivät, artisti kiittelee.

Pauliina laittaa samalla häntä kuvauskuntoon.

– Pepe on välillä kuin lapsi. Pyyhkii kätensä housuihinsa.

– Ei minua sieltä kuvata, Pepe kuittailee, kun Pauliina puhdistaa hänen farkkujaan takataskujen kohdalta.

Pariskunta esittelee asuntoaan. Ikkunoista näkee kuulemma lentokoneet hyvin. Pepen työhuoneessa on muutama mehukas vintage-kitara, ja pianon päällä nököttää kuusi Emma-patsasta.

– Nämä uudemmat Emmat eivät kestä yhtä hyvin kuin vanhemmat. Ei näitäkään jakseta enää tehdä kunnolla. Katso nyt, miten nämä laatat repsottavat, Pepe näyttää.

”Daamit” kehuvat

Pepe aloitti pitkän uransa 1960-luvulla Islanders-orkesterissa. Myöhemmin hänet tunnettiin Jormas- sekä Pepe & Paradise -yhtyeiden solistina. Soolouransa lisäksi Pepe on ollut mukana Finntastic-, Mestarit- ja Poptenorit-kokoonpanoissa. Hänen tunnetuimmat laulunsa, kuten Saat miehen kyyneliin, Elämältä kaiken sain ja Rööperiin kuuluvat suomalaiseen yleissivistykseen.

– 70-luvulla meillä oli Paradisen kanssa parhaimmillaan 300 rupeamaa vuodessa. Niihin kuului telkkaria, radiota, levytystä ja keikkahommaa, Pepe kertoo.

– Olimme ajan hermoilla. Mutta 70-luvun puolivälissä kaikki muuttui, kun Hurriganes tuli ja pyyhkäisi jyrän lailla Suomen yli. Siihen asti jonkinlaista valtaa käyttäneet bändit, kuten Wigwam, Tasavallan presidentti ja Paradise lähestulkoon lopettivat toimintansa. Nuoriso ei enää halunnut kuunnella sellaista pitkälle vietyä pop-musiikkia.

Pepe nimeää 60- ja 70-luvun musiikilliseksi kulta-ajakseen. Sen sijaan 80–90-luvuilla oli hiljaisempaa, mikäli 90-luvulla järjestettyä Mestarit areenalla -kiertuetta ei oteta huomioon. Suurin menestys tuli yllättäen vasta muutama vuosi sitten, kun Pepe & Saimaa -kokoonpano sai albumistaan kultalevyn. Pepe palasi rytinällä valokeilaan. Lisäksi osallistuminen tämän vuoden Tanssii tähtien kanssa -kilpailuun palautti mestarin telkkarikansan tajuntaan.

– Ei minua kuitenkaan kadulla tulla repimään. Tai no, vanhemmat daamit saattavat pysäyttää ja kehua tanssimistani. Parasta oli, kun raksamiehet huutelivat työmaakopista ”hyvä Pepe!”, artisti nauraa.

Virkamiesten hengellisiä lauluja

Willbergin tuore albumi Kun tuulee syntyi varsin epätavallisella tavalla.

– Aloitteen tekivät Jarmo ja Kari Malkavaara, joiden kappaleita uudella levylläni laulan. En tuntenut heitä entuudestaan. Lauloin näitä lauluja ensimmäisen kerran jo kolme vuotta sitten, kun toinen Saimaa-levy oli juuri julkaistu. Levy-yhtiöni ei silloin halunnut, että Saimaan tilannetta häiritään. Siksi odotin tämän kanssa, Pepe kertoo.

Mutta miksi tunnettu pop-tähti lähtee mukaan projektiin, jossa lauletaan kahden tuntemattoman virkamiehen hengellisiä lauluja?

– Sain demot ja huomasin, että ne oli tehty laadukkaasti. Niissä oli hyvä meininki. Idea kuulosti mielenkiintoiselta. Laulut eivät olleet tyhjän toimittamista, vaan niissä oltiin tositarkoituksella liikkeellä. Kaikissa niistä oli jokin juju, Pepe perustelee.

Hän ei uhraa ajatustakaan sille, onko hengellisen levyn julkaiseminen kaupallisesti kannattavaa.

– Mutta ei se mikään ihme ole, että levy-yhtiöt julkaisevat nyt monenlaista. Levyjä myydään niin vähän, että yhtiöiden täytyy ottaa artisteista kaikki irti.

– Sitä paitsi olen ennenkin levyttänyt hengellisiä lauluja. Lauloin muun muassa Lasse Mårtensonin hengelliselle levylle 1960–70-luvun vaihteessa kolme kappaletta. En ole koskaan nähnyt tai kuullut levyä äänitysten jälkeen.

Huhtikuussa julkaistun Kun tuulee -albuminsa sanoituksia Pepe arvostaa niiden maanläheisyyden vuoksi.

– Tämän levyn tekstit eivät ole julistavia, vaan niissä annetaan ymmärtää, että tällainenkin vaihtoehto on olemassa, hän kuvailee.

Vanhemmiten Pepe Willberg on huomannut johdatuksen olleen läsnä hänen elämässään nuoresta asti.

”Toinen jalka oli haudassa”

Hengellisen levyn myötä herää kysymys, mikä on Willbergin suhde kristinuskoon. Laulaja toteaa, ettei hänellä ole ”vahvaa suhdetta hengellisiin asioihin”.

– Mutta jos tarkkailen omaa elämääni, olen kokenut johdatusta koko ajan. Paitsi naisasioissa. Ne ovat menneet vähän pieleen, mutta ne ovatkin olleet omia valintoja.

Eräästä vaaratilanteesta selviäminen sai Pepen jo 70-luvulla miettimään perustavia kysymyksiä.

– Menin prätkällä bussin alta satasen vauhdilla. Miksi säilyin ehjin nahoin?

Johdatusta Pepe sanoo kokeneensa myös siinä, kuinka hän pelastui alkoholismista.

– 90-luku oli kostea. Minulla oli toinen jalka haudassa. Edellisissä parisuhteissa oli ollut isoja ongelmia, ja oli kolme lasta. Ei ollut helppoa. Ei ollut myöskään helppoa sitoutua Pauliinaan, mutta nyt näen selvästi, että se oli oikea ratkaisu. Olen hengissä ja olen saanut vihdoin kultalevyn.

– Tuntuu, että joku olisi vienyt minua kuin pässiä narussa nämä vuosikymmenet. Ei kellään voi olla näin hyvä tuuri, Pepe ihmettelee.

Nyt Pepe on ollut jo 16 vuotta ilman tupakkaakin. Alkoholia hän ei ole kokonaan lopettanut, mutta koukussa laulaja sanoo olevansa vain Jenkki-purkkaan.

– Sen pureskeleminen riittää minulle, mutta sitä on aina oltava.

Entä kristinuskon perusasiat? Mitä Pepe ajattelee Jeesuksesta ja pääsiäisen ihmeestä?

– En voi sanoa, että suhteeni niihin olisi etäinen, koska ne ovat pienestä asti olleet olemassa. Kyllä ne periaatteessa kiinnostavat.

– Raamatussa on todellisuuspohjaa. Ja kyllä nämä stoorit pitävät paikkansa. Ylösnousemukseen liittyvät asiat ovat hieman epäselviä, artisti arvioi.

– Jumalaan uskominen on jokaisen oma asia. Minulla on häneen ihan hyvät välit, Pepe sanoo.

Lue lisää tämän viikon Sanansaattaja Extra -lehdestä