Lännestä itään

 

Lukas Brenneristä tulee kesäkuussa Sleyn uusin työntekijä. Joukkueurheilusta innostunut teologi haluaa tehdä työtä yhdessä evankelisten vastuunkantajien kanssa.

Lukas Brenner, 28, kirjoittaa toukokuun viimeiset viikot graduaan valmiiksi. Åbo Akademissa teologiaa opiskellut Brenner aloittaa kesäkuussa työn Sleyn Etelä-Savon ja Kymen piirin työntekijänä. Lukas, hänen vaimonsa Kristina, joka on koulutukseltaan fysioterapeutti, sekä 4- ja 1-vuotiaat tyttäret Stella ja Maria, pakkaavat kesällä perheen kodin. Edessä on muutto Turusta Itä-Suomeen, mahdollisesti Kotkaan. Toukokuun puolivälissä uutta kotia ei vielä ole löytynyt.

– Toivoisin, että voisimme asua lähellä merta. Siksi Kotka tuntuu hyvältä paikalta, Brenner toteaa.

Jaettua elämää

Lukas Brenner on kotoisin Noormarkusta, mistä hän muutti opiskelemaan Turkuun. Brenner on siis asunut tähänastisen elämänsä Länsi-Suomessa – osan armeija-ajastaan hän tosin vietti reserviupseerikoulussa Haminassa. Muutto itään on iso hyppy.

– Olen iloinen siitä, että vaimoni on lähdössä Itä-Suomeen hyvillä mielin ja on täysillä mukana, vaikka muutammekin minun työni perässä. Kristina haluaa olla tukemassa minua työssäni. Ajattelemme, että kutsumus on yhteinen, Brenner toteaa.

Brennerin työalueeseen tulevat kuulumaan kaupungeista ainakin Kouvola, Hamina ja Kotka. Hietoinrannan leirikeskus kuuluu samaan pakettiin.

Lukas Brenner sai lapsuuskodissaan kristillisen kasvatuksen ja osallistui seurakunnan toimintaan. Brennerin suvussa on monia, joille evankelinen herätysliike on ollut hyvin tärkeä. Hänelle itselleen Sley tuli tutuksi kotiseurakunnan järjestämillä reissuilla Maata Näkyvissä -festareille. Sleyn nuorisotyön johtaja Juha Heinonen kävi joskus seurakunnan nuortenilloissa.

Kun Brenner lähti opiskelemaan Turkuun, hän kotiutui Evankelisiin opiskelijoihin.

– Siellä vain oli niin mukavia ihmisiä. Heidän kanssaan on saanut jakaa paljon elämää – ei vain seurakunnan tilaisuuksissa vaan muutenkin. Sley alkoi vähitellen tuntua omalta, ja identifioiduin siihen porukkaan. Arvostan kovasti työtä, jota Sley tekee kotimaassa ja ulkomailla, Brenner toteaa.

Puolustajan paikalla?

Joukkueurheilu on Brennerille hyvin tärkeää, erityisesti jalkapallo ja sähly. Kunhan perhe pääsee muuttamaan uudelle paikkakunnalle, Brenner etsii itselleen jalkapallojoukkueen, jossa pääsee pelaamaan. Turussa hän oli mukana Kalamiehet-sählyjoukkueessa, joka nyt on tauolla. Siinä pelasi sekä Turun Lutherin kirkossa aktiivisia ihmisiä että niitä, jotka eivät olleet missään kristillisessä toiminnassa mukana. Ennen pelejä pidettiin rukous. Nykyisessä jalkapallojoukkueessaan Brenner pelaa puolustajan paikkaa.

Tarvitseeko sinusta kristinusko puolustusta?

– Apologialla eli kristinuskon puolustamisella on minusta oma, tärkeä paikkansa. Mutta on tärkeää, että uskoa pidetään esillä ja puolustetaan monin eri tavoin.

Usein apologia nähdään kapeasti: se on uskon perustelemista järkevillä väitteillä  sekä uskon ja tieteen rajapintojen selvittelyä. Lukas Brenner arvostaa kirjallisuuden ja taiteen tuomista tähän keskusteluun. Esimerkiksi hyvät kirjat voivat kertoa paljon Jumalasta ja kristinuskosta.

Tärkeä Raamattu

Lukas Brennerin valmistumassa oleva opinnäytetyö käsittelee Messias-odotuksia Salomonin psalmeissa noin 50 vuotta ennen Jeesuksen syntymää. Salomonin psalmeja ei ole Raamatussa, mutta katolisessa kirkossa ne kuuluvat apokryfikirjoihin – siis arvostettuihin kirjoituksiin, jotka on kuitenkin jätetty Raamatun kirjakokoelman ulkopuolelle.

– Salomonin psalmeissa on pitkiä, tarkkoja kuvauksia siitä, millaista vapahtajaa tuona aikana, sorron vuosina, odotettiin. Tämän asian tutkiminen on ollut antoisaa. Olen pohtinut myös sitä, millaisia odotuksia meillä on Jeesusta kohtaan. Mitä me olemme häneltä saaneet ja mitä me häneltä odotamme? Lukas Brenner miettii.

Hän toivoo, että lukisi Raamattua enemmän.

– Siinä Jumala kertoo minulle kuka hän on, kuka minä olen, ja kuka on minun läheiseni, Brenner summaa.

– Huomaan, että kun Raamatun lukeminen kuuluu päivääni, se ohjaa ajatuksiani terveelliseen suuntaan.

– On osattava olla vierellä, olla lähellä, Lukas Brenner sanoo.

Olenko arvokas?

Lukas Brenner ajattelee, että kristinusko pystyy vastaamaan ihmisten suuriin kysymyksiin.

– Moni kysyy: Olenko minä arvokas? Ja jos olen, mihin arvoni perustuu? Mielestäni evankelisuudessa tuodaan hyvin esiin se, että jokainen on arvokas siksi, että hän on Jumalan luoma. Olisi hienoa päästä tavoittamaan ihmisiä, jotka ovat vieraantuneet kristinuskosta ja seurakuntaelämästä tai eivät ole niiden parissa eläneetkään. Uskon, että kysymykset omasta arvosta ovat tärkeitä niillekin, jotka eivät kristinuskosta välitä, Lukas Brenner miettii.

Hän näkee tärkeänä ihmisten tavoittamisen, mutta näkee realistisesti sen, ettei hän yksin pysty kovin moniin tutustumaan.

– Toivoisin, että uudessa työssäni voisin kutsua ihmisiä toimintaan yhdessä niiden kanssa, jotka ovat jo Sleyn parissa aktiivisia. Tämä vaatii vaivannäköä: sitä, että tutustutaan ja vähitellen ystävystytään. Tähän haluaisin rohkaista.

Saman meren rannalla

Lukas Brennerille ja hänen perheelleen tulee ikävä Turkuun. Samaan aikaan Brenner on hyvin kiitollinen uudesta työstään. Kotia ei olla laittamassa uudelle paikkakunnalle sillä ajatuksella, että ollaan vain käymässä.

– Ja jos uusi koti on Kotkassa, se on saman meren rannalla kuin Turku, Brenner hymähtää.

Brenner palaa vielä ihmisten kohtaamiseen. Hän teki opiskeluihinsa liittyneen lyhyen harjoittelun Turun kaupunginsairaalassa sairaalasie­lunhoidon parissa. Se, että kykenee olemaan ihmisen rinnalla hänen murheissaan ja kivuissaan, ei edellytä sitä, että olisi itse selvittänyt elämässään samat karikot. Tärkeämpää on malttaa pysähtyä kuuntelemaan.

– On osattava olla vierellä, olla lähellä. Sen huomasin harjoittelussa sairaalassakin. Ei siinä monta neuvoa voinut jakaa, mutta saatoin kuunnella, joskus lohduttaa ja välillä itkeä yhdessä, joskus rukoillakin, Lukas Brenner toteaa.

Hän pitää vahvuutenaan sitä, että hän tulee hyvin toimeen ihmisten kanssa. Brennerille  ei tuota vaikeuksia olla tekemisissä ihmisten kanssa, jotka tulevat erilaisista taustoista ja elämäntilanteista.

– Kotkassa Sleyn toiminnassa on mukana perheitä. Naisten- ja miesteniltoja on järjestetty myös, mutta aika paljon vapaaehtoisvoimin. Toivon, että voisin ottaa taakkaa heidän harteiltaan ja voisimme järjestää toimintaa yhdessä.

Lukas Brenner huomauttaa, että hän itsekin kotiutui Evankelisiin opiskelijoihin nimenomaan ihmisten kautta. Joku opiskelutoveri teologisesta ihmettelikin, eikö hän valinnut hengellistä yhteisöä nimenomaan hyvän teologian perusteella.

– Teologia tuli vasta myöhemmin, Brenner naurahtaa.

Teksti on julkaistu Sanansaattaja-lehdessä 20/17.

Jaa tämä artikkeli



Lisää artikkeleita: