-
Connector.
Messuyhteisö
Mikä messuyhteisö on?
06.09.2024
Sleyn kotimaantyön selkäranka on messuyhteisöissä. Mitä ne ovat, miksi niitä on perustettu, ja miksi ne ovat Sleyn kotimaantyön ydin?
Kolmiosaisessa kirjoitussarjassa vastataan muutamiin olennaisiin kysymyksiin messuyhteisöjen olemuksesta ja tehtävästä. Ensimmäinen osa käsittelee sitä, mitä messuyhteisöt ovat ja mistä ne ovat tulleet, toinen osa käsittelee seurakunnan ja messuyhteisön eroja ja yhtäläisyyksiä, ja päätösosa käsittelee miten messuyhteisöt elävät Sleyn ja kirkon todellisuudessa.
Evankeliumiyhdistyksen tehtävä on ravita evankelista kansaa sanalla ja sakramenteilla myös jumalanpalveluksissa.
Karkeasti voi tiivistää, että aiemmin evankelinen väki löysi tiensä paikallisseurakunnan jumalanpalveluksiin, ja evankeliumiyhdistys tarjosi pääasiassa lähetysseuroja ja Siionin kannelta. Tätä tilannetta heijastavat niin Sleyn säännöt kuin Sleyn suhde paikallisseurakuntien kanssa 1800–1900-luvuilla. Nykyään Evankeliumiyhdistys tarjoaa messuyhteisön kautta monille oman kokoontuneen seurakunnan. Tämän joukon ruokkiminen on tehtävämme, raamattukoulutuksen, kasvatustyön ja lähetystyön ohella.
Kirkkomme opetus ja toiminta on toimintaympäristön muuttuessa vaihtanut suuntaa, eikä loppua tälle surulliselle kehitykselle näy. Samaan aikaan kirkkomme on kaventanut tilaa niiltä, jotka tahtovat pysyä perinteisessä kristillisessä uskossa. Tavallinen kristillinen usko, jonka sukupolvet ennen meitä ovat tunnustaneet, ja jonka kirkkomme periaatteen tasolla yhä oikeaksi tunnustaa, on muuttunut oudoksi.
Evankelisen herätysliikkeen vaikutuspiirissä olevia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä kokoontuu eri seurakuntien alueelta Sleyn toimintaan. Sleyn jumalanpalveluksiin osallistuminen on lisääntynyt ja vakiintunut osaksi kirkkomme työtä. Tästä jumalanpalveluksiin osallistuvasta runsaslukuisesta kirkkoväestä ei kannata hankkiutua eroon.
Rikkaus, ei ongelma
Messumme ovat rikkaus eivätkä ongelma. Evankeliumiyhdistys tahtoo etsiä kirkkomme ja sen seurakuntien kanssa etsimään kirkon sisäistä yhteyttä. Merkityksellisissä raamatuntulkinnoissa on näkemyseroja, mutta tästä huolimatta kirkkomme sisällä on voitu ja voidaan toimia kirkon rakentumista edistäen. Toivon, että voidaan myös jatkossa. Siellä täällä olemme kohdanneet siitä vallankäyttöä, joka on hetkittäin voinut näyttäytyä kiusaamiselta tai väärältä vallankäytöltä. Tämä ei kanna hyvää hedelmää. Ihmisiä tuskin saadaan pakottamalla tai kiristämällä toimimaan vapaaehtoisesti omien toiveiden mukaisesti.