Kristitty ja arki: Kristitty nainen – rajoja vai vapautta?

Elämän värityskuvan taitava värittäjä pysyy viivojen sisäpuolella. Onko kristityn naisen elämä rajoja, jotka kahlitsevat värejä, vai onko se vapautta?

Naisen rooli ja miehen rooli ovat kangistuneita käsitteitä. Elävää todellisuutta on sen sijaan se että ihminen on luotu naiseksi ja mieheksi. Jumala kaiken Luoja, näki että niin on hyvä.

Naisen ja miehen erilaisuuden hyväksyminen on vapautta ja voi olla vahingollisella tavalla rajoittavaa, jos ympäristön ja yhteiskunnan painostuksesta ei saa toteuttaa tätä luotuisuutta. Luomisteko ilmenee meissä silti eri tavoin ja on vaikeaa ja tarpeetontakin määritellä, mitä naiseus tai miehuus täsmälleen on.

Kuka piirtää viivat? 

Kristityn naisen elämässä on rajoja, jotka ovat vapautta. Jumalan käskyt ja tahto asettavat värityskuvallemme ääriviivat, jotka eivät ole joustavia ja siirtyviä. Kuvan on tehnyt suuri Mestari, taiteilija, jonka suunnittelemaa me emme voi parantaa.

Käskyt suojelevat elämää ja ohjaavat tekemään oikeita valintoja. Jumalan asettamat rajat vapauttavat, kun ne antavat meille vastauksia, miten tulisi elää ja toimia. Toisen tahtoon ja käskyyn alistuminen on lähtökohtaisesti omia valintoja kaventavaa. Uskon näkökulmaan vaikuttaa keskeisesti luottamus siihen, että Jumala on viisaus. Saamme kysyä ja epäillä, mutta se joka on luonut, suunnitellut ja toimii tänäänkin, on viisaus yli kaiken ihmisten viisauden. Kristityn elämään on siis asetettu rajoja, mutta ne ovat vapautta tuovia rajoja.

Rajoja luova vapaus

Kristityn elämässä on vapautta, joka on rajoja.  Roomalaiskirjeessä verrataan vapautumista laista siihen, kuinka avioliitto ei sido enää kuoleman jälkeen. Kun mies on kuollut, nainen on vapaa sitoutumaan toiseen mieheen. Tämä toinen mies on Kristus, jonka ristinkuolema vapautti meidät laista. Nyt me kuulumme hänelle.

Kristinuskon keskeisin sisältö on se, että Jumala itse rikkoi asettamansa rajat. Synnille on asetettu yksi seuraus – iankaikkinen kuolema, joka merkitsee eroa Jumalasta, eroa rakkaudesta. Jeesuksen kuolema Golgatan ristillä merkitsi vapautusta rangaistuksesta ja sitä kautta avautui raja kuolemasta elämään.

Ristillä saatu vapaus merkitsee meille myös velvollisuuksia. Meitä kutsutaan lapsina pyrkimään siihen, että elämämme olisi Isän tahdon mukaista ja samalla saamme elää siinä vapaudessa, johon Kristus vapautti meidät. Tämä anteeksiantamus vapauttaa kaikilla naisen elämän osa-alueilla. Kristityn naisen elämä on ennen kaikkea vapautta!

Kristitty on nainen

Moni nainen haluaisi olla paljon muuta kuin kokee olevansa: kaunis, viehättävä, seksikäs, älykäs ja hauska. Samoin moni haluaisi kristittynä naisena olla valona ja suolana, rohkaisevana kanssakulkijana muille uskoville. Haluaisimme elämällämme todistaa siitä, kuinka Jumala on hyvä ja armollinen, rakastava isä.

Se, että on kristitty nainen, ei estä olemasta myös sitä, mitä naisena haluaisi olla. Kristitty nainen saa ja voi olla hauska, seksikäs ja älykäs. Eikä naisena oleminen estä olemasta sellainen kristitty kuin toivoisi. Oma persoona, lahjakkuus tai paremminkin sen puutteet ja elämäntapa estävät olemasta sitä, mitä haluaisi naisena olla. Synti estää olemasta kristittynä sitä, mitä haluaisi olla ja saa käyttämään toisinaan myös naiseutta väärin muiden eli lähinnä miesten kiusaksi.

Väritä rohkeasti

Katsoin videota lapsesta, joka hyppi ja ui mutaisessa kuralätäkössä ja nautti! Ei ole aina tarpeellista ja välttämätöntä pitää kiinni asetetuista rajoista, jos kenellekään ei tule vahinkoa, mutta iloa voi tulla. Minkälaisia voisivat olla elämämme iloiset kuralätäköt? Voisiko sitä olla, että sinä joka olet asettunut muita palvelevaan rooliin, irrotatkin hetkeksi ja tilaat vaikka pitsataksilla perheelle iltaruokaa.

Toivoisin, että olisimme rohkeasti väriä näyttäviä kristittyjä naisia. Haluaisin, että parfyymimme nimi olisi Kristuksen tuoksu. Kristitty saa värittää rohkeasti yli yleisen mielipiteen rajojen ja olla uskollinen kaikkina aikoina Jumalan sanalle. Meillä on turvanamme kaikkivaltias Jumala.

Toivoisin, että uskaltaisimme enemmän luopua omastamme ja palvella muita, vaikka se merkitsisi taka-alalle joutumista. Kristityltä naiselta ei kuitenkaan odoteta itsensä unohtamista. Saamme antaa lahjamme käyttöön käpristelemättä tekopyhässä vaatimattomuudessa. Samalla toivon, että eläisimme ilman pakkoa kilpailla muiden kanssa näkyvyydessä, rohkaisten ja kannustaen toisiamme.

Taivas on maalina

Monille meistä on käynyt niin, että elämässä liian suuren merkityksen saavat asiat, jotka eivät ole pahoja tai vääriä, mutta joiden tulisi olla arvojärjestyksessä huonommilla sijaluvuilla kuin nyt on. ”Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi.” Pieneksi kasvaminen on sitä, että Jeesus saa tilaa elämässä enemmän. Se on sitä, että oma persoonani puutteineen saa tulla Jumalan hoitamaksi, mutta oma itse ei ole elämän keskipisteessä. Pieneksi kasvaminen on synnin rikkaruohojen kitkemistä ja samalla sen näkemistä, että otollisinkaan maa ei tule puhtaaksi tässä ajassa.

Ei ole ollenkaan helppoa aina olla nainen eikä ole helppoa olla kristitty. Kaikki on kuitenkin paljon helpompaa, jos me katsomme Kristukseen, katsomme tulevaan iankaikkiseen elämään. Me värittelemme täällä jo ajan rajan toiselle puolen.

Teksti perustuu Turun Lutherin kirkolla 4.3. 2017 pidettyyn alustukseen.