Jännitystä matkalla

Myanmarissa lähetystyössä aloittaneet Sirkka-Liisa ja Pekka Huhtinen raportoivat ensimmäisiä tunnelmiaan matkalta ja paikan päältä. 

Kentällä saattajien kanssa lauletun paimenvirren kannattamina lähdimme 28.2. lennolle kohti Myanmaria. Oman jännityksensä toi vierustoveri, joka oli jo koneeseen tultuaan tuntuvassa humalassa. Hän sai kyllä koneen henkilöstöltä alkupuhuttelun ja selkeät ohjeet, mutta jatko oli vaihteleva. Mies hikoili ja vääntelehti sydäntään valittaen. Tilannetta ei helpottanut se, että hän nautti lääkkeitä runsaan ”nesteen” kera. Onneksi uni toi helpotusta.

Hieman ylirunsaat matkatavarat aiheuttivat huolta. Bangkokissa saimme kuitenkin astella buddhalaisten munkkien ja muiden etuoikeutettujen ”kaistaa” sujuvasti eteenpäin. Myanmarilaisen lentoyhtiön palvelu oli tosi ystävällistä ja pääsimme hyvin koneeseen ja perille Yangoniin.

Eniten meitä askarruttanut viisumiasia meni yllättävän vaivattomasti ja saimme ongelmitta leimat passeihimme.

Terminaalin lasiseinien läpi näimme Maryn vilkuttavan meille yhdessä James-poikansa kanssa. Ulkona saimme kokea myös vastaanottolämpöä 38 asteen verran. Elämä kuhisi terminaalin edessä. Autot tööttäilivät äänekkäästi.

Tähänastiset matkamme Myanmariin ovat olleet tiiviitä työvisiittejä. Tajusimme, miten erilaista on saapua maahan asukkaana. Esirukouksin tähän on saatu tulla. Näin saamme myös jatkaa. Kiitos Herralle. Kiitos lähettäjille.

Ruuanlaittoa täytyy harjoitella

Olemme oikein tyytyväisiä uuteen kotiimme Myanmarissa. Asuminen 1980-luvun Japanissa auttaa hyvin suhteuttamaan asioita ja zoomaamaan katsetta hyviin asioihin.

Täällä on kaikki hyvin. Olemme terveenä. Jetlag vaivaa, mutta se parantunee ajan myötä. Ilmastointi on pelannut. Sisällä pärjää, vaikka ulkona on varjossa kuumuutta 35–38 astetta. Aurinko paistaa.

Monenlaisia uusiä ääniä kantautuu ikkunasta sisään. Saimme myös gekko-vieraan (kuvassa) jostain raosta piipahtamaan.

Asiat ovat toisin kuin Suomessa. Ruuanlaittamista täytyy harjoitella. On yksi keittolevy, mikro, vedenkeitin ja meille tuttu riisinkeitin. Lisäksi on paistinpannu, joka toimii sähköllä, eli se on erillinen kodinkone. Kattilaa ei vielä ole, eli se täytynee lähipäivinä tai -tunteina hankkia.

Hankimme pian jo kahvikupit sekä suolaa, sokeria ja riisiä. Murukahvi maistui hyvältä. Riisipussista lähti avaamisen yhteydessä lentämään ötököitä, joten riisi jäi syömättä.

Meillä oli myös siivous- ja tavaroiden purkamispäivä. Saimme avuksi kaksi mukavaa tyttöä, joiden kanssa oli hyvä käydä hankkimassa siivousvälineet.

Olemme hyvällä mielellä ja kiitollisia kaikesta.  Kiitokset esirukouksista. Edelleen pyydämme esirukousta terveyden puolesta. Sain juuri jonkin hyönteisen pureman sormeeni.