Peittävää vai näyttävää?

Saako kirkkoon tulla narutopissa? Täytyykö naisten peittää päänsä? Käsitys jumalanpalvelukseen sopivasta pukeutumisesta ja käyttäytymisestä vaihtelee kirkkokunnittain ja alueittain.  

Kysymys kristitylle sopivasta pukeutumisesta nousee toistuvasti esiin Saksassa asuvien iranilaistaustaisten kastekurssilla. 

Iranilaisessa kulttuurissa ulkoisilla asioilla, myös ulkonäöllä, on suuri merkitys. 

 -Se on kulttuuri, jossa estetiikka on tärkeää. Persialaiset laittavat paljon rahaa vaatteisiin ja naiset kauneudenhoitoon, jopa kauneusleikkauksiin, kertoo Hampurissa Sleyn lähetystyöntekijänä iranilaisten maahanmuuttajien parissa työskentelevä pastori Marko Turunen. 

-Kun persialainen pukeutuu tyylikkäästi, hän on todella tyylikäs. Juhlapukeutuminen on värikästä ja ihmiset käyttävät myös vahvoja hajusteita.  

 Turusen mukaan laittautuminen jumalanpalveluksiin vaihtelee jonkin verran seurakunnittain ja alueittain. 

 -Hampurissa pukeudutaan asiallisesti. Berliinissä on vallalla katupukeutumistyyli, mutta toisaalta varsinkin naiset laittautuvat paljon.  

Pyhän kunnioitus on selvää 

 Entisten muslimien kesken pukeutuminen aiheuttaa toisinaan myös ristiriitoja. Kaikki eivät mukisematta niele, jos peittävä pukeutuminen vaihtuu uuden uskon ja sen suoman vapauden myötä narutoppiin ja mikroshortseihin. 

 -Berliinissä kävin monta kertaa keskusteluja miesten kanssa, jotka olivat ahdistuneita siitä, miten paljastavasti jotkut seurakunnan naisista pukeutuivat jumalanpalveluksiin, Marko Turunen kertoo. 

Turunen kertoo, että yhteistyökirkko SELK:in kaksi hampurilaista seurakuntaa eroavat toisistaan jumalanpalveluspukeutumisessa myös kantasaksalaisten kohdalla. 

 -Kolminaisuuden seurakunnassa törmäät varmasti pukumiehiin, kun taas Siionin seurakunnassa on rennompaa. Tämä näkyy muissakin tavoissa. Kolminaisuuden seurakunnassa kirkkosalissa ollaan hiljaa ja ovet menevät lukkoon tiettyyn aikaan eli myöhästyä ei voi. Siionissa jumalanpalveluksen on mahdollista tulla myös myöhässä, Turunen kuvaa. 

Pyhän kunnioitus on entisille muslimeille itsestään selvää eikä heitä tarvitse opastaa käyttäytymään oikein kirkkotilassa. 

-He käyttäytyvät kirkossa hiljaa ja kunnioittavasti. Heille hierarkioiden ja ihmistä ylempänä olevien asioiden olemassaolo on luonnollista. 

-Moni on tullut erikseen sanomaan, että he haluaisivat neuvoja, kuinka käyttäytyä oikein jumalanpalveluksessa, milloin tulisi seistä ja milloin istua.  

Inkerin kirkossa ei ole huivipakkoa 

Venäjä on maantieteellisesti valtava maa, ja Inkerin kirkossa tavat eroavat lännessä Inkerinmaalla ja idässä Siperiassa. 

Myös seitsemänkymmentä kommunismin vuotta riitti katkaisemaan monet vanhat perinteet. Esimerkiksi huivin käyttö, joka on venäläisillä ortodokseilla edelleen tavallista, on nykyään luterilaisessa jumalanpalveluksessa harvinaista. 

-Joillakin naisilla on tapana käyttää huivia, mutta mitään yleistä tapaa tai sääntöä ei ole, sanoo Sleyn Venäjän-lähetti, Siperian Krasnojarskissa työskentelevä Ville Melanen. 

-Huivia ei pääsääntöisesti käytetä, niitä näkee hyvin harvoin, säestää Inkerinmaalla vaikuttava pastori Pasi Hujanen. 

-Talvella kirkossa on kylmä, ja silloin monella on hattu päässä, hän huomauttaa. 

Venäläisille nuorille tyypillinen paljastava pukeutuminen saattaisi jumalanpalveluksessa herättää paheksuntaa, mutta tällaista pukeutumista ei kirkossa näe juuri koskaan. 

Jumalanpalveluksiin pukeudutaan Siperiassa tavanomaisesti, suurimpiin juhliin paremmin. Pasi Hujanen kertoo, että Inkerinmaalla perinteisiä inkeriläisiä juhla-asuja, yleensä Tuutarin pukua, näkee lähinnä juhlatilaisuuksissa esimerkiksi kuorolaisilla. 

-Harvalla sellaista pukua on, koska se on hirveän kallis, hän kertoo. 

Avoin arkku ja kolikoiden heitto 

Inkerinmaalla ortodoksiset vaikutteet näkyvät esimerkiksi hautajaisissa. Arkku on avoin ja joskus hautausmaalla ihmetellään, miten päin vainaja lasketaan hautaan: luterilainen tapa on asettaa ruumiin jalat osoittamaan itään, kun taas ortodoksisessa perinteessä idässä on pää.  

 -Osa hautajaisperinteistä on ihan pakanallista alkuperää, esimerkiksi kolikoiden heittely hautaan. Se on tapa, josta joutaisi päästä eroon, Pasi Hujanen sanoo. 

Kirkkokahvi- tai pikemminkin kirkkoteeperinne elää niin Inkerinmaalla kuin Siperiassakin. 

-Olen halunnut pitää tapa yllä, koska se palvelee seurakunnan yhteyttä. Keskustelunaiheet ovat olleet hyvin erilaisia hengellisistä kysymyksistä käytännön kysymyksiin, Ville Melanen sanoo. 

-Politiikkaa kohtaan olen vetänyt nollatoleranssia. Yhteiskuntapolitiikka ei ole kirkon eikä yksittäisen seurakunnan tehtävä. 

Värikkäät vaatteet, värikäs jumalanpalvelus 

Kun Keniassa mennään sunnuntaina kirkkoon, laitetaan päälle parasta, mitä löytyy.  

-Kirkkoon laitetaan kauniit, puhtaat vaatteet päälle. Näin kunnioitetaan sunnuntaita ja jumalanpalvelusta, Sleyn Kenian-lähetti Maikki Ochieng kertoo. 

-Lapset saavat jouluisin lahjaksi uudet juhlavaatteet, joita sitten käytetään kirkossa sunnuntaisin. Arkivaatteena on koulupuku. 

Keniassa kirkkopukeutuminen on näyttävää, mutta peittävää.  

-Perinteisesti naiset ovat käyttäneet polvet peittävää hametta ja myös olkapäät ovat peitettyinä. Nykyään kirkossa näkee kuitenkin naisilla myös housuja, etenkin kaupungissa. 

-Tuhkakeskiviikon saarnassa pastori Joseph mainitsi, että nykyään naiset saattavat tulla kirkkoonkin minihameessa, ja kukaan ei tuomitse sitä, vaikka sellainen ei ole sopivaa pukeutumista. 

-Aikuisilla miehillä näkee harvoin shortseja. Housut ovat lähes aina pitkät. 

Länsimaiset vaikutteet ulottuvat myös afrikkalaiseen kirkkopukeutumiseen. 

-Perinteiset afrikkalaiset kankaat ovat upean värikkäitä. Valitettavasti ne ovat kuitenkin väistymässä länsimaalaisten kankaiden tieltä. 

Kättely vaihtui heilutukseen 

Afrikkalaisessa luterilaisessa jumalanpalveluksessa värikkäät vaatteet yhdistyvät värikkääseen jumalanpalveluselämään, jota tosin korona-aika on hieman köyhdyttänyt. 

-Samassa jumalanpalveluksessa saattaa esiintyä monta kuoroa, esimerkiksi naisten, nuorten, pyhäkoululaisten ja seurakuntalaisten kuorot. Korona-aikaan jumalanpalvelukset ovat olleet ulkona ja lapsia juoksee pihapiirissä tai leikkii leikkipaikalla, josta äänet kyllä kuuluvat kirkkoon.  

– Ennen koronaa kirkosta poistuttiin laulaen ja samalla kätellen jo kirkosta ulostulleet ja näin kaikki kättelivät toisensa kulkueessa. Siinä kohtaa pappi vielä kertasi keskeisiä asioita saarnasta ja lähetti seurakuntalaiset uuteen viikkoon.  

-Nyt heilutamme yhteisesti toisillemme ennen kuin lähdemme pois. 

-Swahilinkielinen jumalanpalvelus täällä Kisumussa kestää yleensä yli kaksi tuntia ja juhlissa jumalanpalvelus saattaa kestää kolme-neljäkin tuntia ja aloitus saattaa viivästyä noin tunnin, Ochieng kertoo suomalaista kummastuttavista tavoista.