Ruokitko itsessäsi pelkoa vai toivoa?

 

Tällä hetkellä odotetaan hartaasti sitä, että koronapandemia väistyisi ja elämä palautuisi normaaliksi. Edelleenkin epätavallisessa arjessa sinnittelyssä auttavat yksinkertaiset selviytymiskeinot.  

Kaksi vuotta olemme eläneet erilaista aikaa kuin mihin olimme sitä ennen tottuneet. Näkymätön virus on laittanut koko maailman polvilleen. Kukaan ei ole voinut sanoa: tämä ei koske minua. Ehkä tämä on jollakin tavalla lisännyt yhdenvertaisuuttakin: olemme kaikki saman uhan alaisia. Pandemia yhtäältä yhdistää meitä, toisaalta erottaa monella tavalla. Se eriarvoistaa ja saa aikaan vastakkainasetteluja. Tarvitsemme toistemme ymmärtämistä. 

Ihmisen persoona, elämänhistoria, elämänkokemukset, selviytymiskeinot ja lähtötilanne kaksi vuotta sitten vaikuttavat siihen, miten meistä kukin on koronatilanteen kokenut ja yhä kokee. Voisi sanoa, että olemme kyllä samalla merellä, mutta jokainen omassa veneessään.  

Aikaisemmat vaikeudet tai haasteellinen elämäntilanne voivat heikentää ihmistä. Taas lisää kuormaa, kun entisessäkin olisi ollut tarpeeksi kestämistä! Elämänkokemukset voivat toisaalta myös vahvistaa: tästäkin selvitään, kun on jo selvitty niin monesta muustakin – sota-ajan koettelemuksista, tuberkuloosista, poliosta, aasialaisesta, hongkongilaisesta ja monesta muusta. Perusturvallisuutta koetellaan erityisesti tilanteissa, joissa turvallisuus, ulkoinen tai sisäinen, on uhattuna. Siinäkin olemme saaneet erilaiset eväät. Joku on elänyt turvatuissa olosuhteissa, toinen turvattomissa. 

Lapsilla ja nuorilla on – huolimatta paremmasta vastustuskyvystä itse tautia vastaan – aikuisia vaikeampaa muun muassa heidän erilaisen aikakäsityksensä vuoksi. Vuosi tai kaksi voi tuntua ikuisuudelta. Monet elämän valinnat tai ratkaisut eivät voi odottaa loputtomiin. Lapsilla ja nuorilla on myös vähemmän kokemuksia vaikeuksista selviämisestä. He tarvitsevatkin nyt erityisesti aikuisten tukea, turvaa ja läsnäoloa!  

Uhkaavassa tai pelottavassa tilanteessa jokainen toimii omien selviytymiskeinojensa turvin. Yksi etsii tietoa ja toimii järkevästi. Joku käsittelee asiaa puhumalla. Kolmas ehkä torjuu tai kieltää koko asian. Neljäs etsii turvaa toisista ihmisistä, kun taas viides pakenee ja eristäytyy peloissaan, koska toiset ihmisetkin ovat nyt uhka. Oma tai läheisen käytösvoi olla yllättävää, koska emme välttämättä voi etukäteen tietää, miten käyttäydymme ennen kokemattomassa tilanteessa.On tärkeää hyväksyä omat ja toisten tunteet ja se, että emme ole aina niin järkiperäisiä kuin luulemme.   

Teksti pohjautuu luentoon, jonka kirjoittaja piti Sleyn työntekijäpäivässä 21.1. 2022. Teksti on julkaistu kokonaisuudessaan Sanansaattajan numerossa 4/2022.

 


Jaa tämä artikkeli



Lisää artikkeleita: