Apostolien teot
Luku 16
Duetto vankilassa
Evankeliumi Eurooppaan! 16:1-10
Viime luvun lopussa Luukas kertoi, miten Paavali lähti uudelle lähetysmatkalle kulkien vanhoja jälkiään ja vahvistaen seurakuntia. Lystrassa hän tapasi nuoren miehen, josta tuli hänen uskollinen ystävänsä ja työtoverinsa. Timoteus oli syntynyt juutalaisen naisen ja kreikkalaisen miehen avioliitosta. Tällainen avioliitto oli juutalaisten mukaan laiton. Silti pidettiin tiukasti kiinni siitä, että mahdollisesti syntyvät lapset olivat juutalaisia ja heidät tuli myös ympärileikata. Nyt Paavali on yllättävää kyllä sitä mieltä, että Timoteus piti ympärileikata ennen lähetystyöhön ryhtymistä. Monet ovat epäilleet Luukkaan tietoa. Paavalihan ei suostunut missään tapauksessa Tiituksen ympärileikkaukseen (Gal 2:3). Nyt kuitenkaan ei ympärileikkausta asetettu pelastuksen ehdoksi. Paavali tahtoi vain, että evankeliumi ei törmäisi ensimmäiseksi juutalaisten vastustukseen asiassa, josta Kristuksen risti oli tehnyt sivuseikan. Lisäksi Timoteus oli juutalainen ja Tiitus pakanakristitty. Näin Paavali on antanut juutalaisten pitää uskollisuutensa Mooseksen laille, mutta vaatinut pakanakristityille vapautta siitä. Tärkeintä on huomata, että Mooseksen laki ei Jerusalemin kokouksen päätösten mukaan ollut pelastustie, vaikka juutalaiskristityt sitä edelleen noudattivatkin.
Jaksomme sisältää Euroopan kannalta sen historian mullistavan asian. Paavali saa yöllä unessa nähdä makedonialaisen miehen pyytämässä häntä Makedoniaan. Näin Pyhä Henki kutsui Paavalia työhön uudelle lähetyskentälle, Eurooppaan. On vaikea kuvitella, millainen Eurooppa olisi nykyään, jos evankeliumi ei olisi tullut tänne. Olemme kiitollisia kristilliselle julistukselle monesta jokapäiväisen elämän asiasta. Luopumuksemme Kristuksesta on kauhea asia, mutta yhä edelleen esim. sairaalat ja koulut ovat Jumalan hyvinä lahjoina meidän keskellämme.
Lyydia, Paavalin ystävä 16:11-15
Ensimmäisenä eurooppalaisena kristittynä mainitaan nimeltä purppuranmyyjä Lyydia, joka asui Filippissä. Jumala avasi hänen sydämensä ottamaan vastaan sen, mitä Paavali sanoi. Seurauksena on pyhän kasteen saaminen. Ei vain Lyydiaa kastettu, vaan myös koko hänen perhekuntansa. Perhekuntaan kuuluivat tässä tapauksessa ainakin palvelijat. Kun kokonaisia perhekuntia kastettiin, kastettiin mitä todennäköisemmin myös pienet lapset. Meillä ei ole mitään syytä olettaa muuta kuin että alkukirkon aikana pienten lasten kastaminen heidän vanhempiensa mukana oli itsestäänselvyys. Näemme, miten uskoon tuloa seuraa välittömästi myös rakkaus Jumalan valtakunnan työhön. Kohteliaasti mutta päättäväisesti nainen ohjaa apostolit kotiinsa ja pitää heitä vierainaan. Ne joiden mielestä apostoli Paavali oli historian pahimpia naistenvihaajia, saavat lukea näitä kohtia oikein tarkkaan. Niistä kuten myös lämpimistä terveisistä monille naisille Roomalaiskirjeen 16 luvussa käy selvästi ilmi, että koko tällainen uskomus on silkkaa palturia.
Tietäjähenkiä ja väkijoukon raivoa 16:16-24
Filippissä Paavalia seurasi orjatar, jossa oli tietäjähenki. Tämä tietäjähenki oli hankkinut tytön isännälle hyvät rahat. Meidän mielestämme tietäjähengen saarnassa ei ollut mitään vikaa: ”Nämä miehet ovat Korkeimman Jumalan palvelijoita ja osoittavat teille pelastuksen tien!” Paavalia tämä puhe alkoi kuitenkin ajan mittaan harmittaa yhä enemmän ja enemmän. Olemme jo aikaisemminkin nähneet, miten apostolit eivät sietäneet heihin kohdistuvaa jumalallista kunnioitusta. Niin nytkin Paavali menetti kärsivällisyytensä ja henki sai mennä. Siitä alkoivat Filippin vaikeudet. Pian oli apostolien kimpussa tytön isäntäväki, kansa ja hallitusmiehet. Mitään oikeudenkäyntiä ei pidetty. Julkinen rangaistus on aina ollut kansanhuvi ja niin myös Filippissä. Julmistunut väkijoukko riemuitsi, kun kierteleville juutalaisille annettiin kunnon selkäsauna. Kun apostolit oli ruoskittu, heidät vietiin vankilaan ja pantiin siellä tarkan vartion alaisina jalkapuuhun.
Duetto vankilassa 16:25-34
Paavali ja Silas eivät käyttäytyneet kuin tavalliset putkaan viskatut miehet, jotka ovat saaneet syyttä selkäänsä. Kirousten tulvan sijasta jalkapuun ääreltä kaikui laulu ja Jumalan ylistys. Toiset vangit kuuntelivat ihmeissään. Uudet asukit taisivat olla melko tosissaan uskonsa kanssa. Vielä kummallisempaa seurasi, kun maanjäristys järisytti koko vankilaa, avasi ovet ja avasi kaikkien kahleet. Kaikki tajusivat, ettei tätä tehnyt maanjäristys, vaan Jumala. Vanginvartijalle tuli kova hätä hänen nähdessään vankilan ovet selkoselällään. Luvussa 12 olemme jo saaneet nähdä, miten ankarasti vankien vartijoita rankaistiin laiminlyönneistä. Siksi vartija tahtoo itse päättää päivänsä ja vain Paavalin huuto pelastaa hänet. Vapiseva vanginvartija saa nähdä vielä ihmeellisempää kuin vankilan tuhoutumisen. Hän saa nähdä kaikkien vankien olevan tallella ja kuuntelevan Paavalia. Tämä tapahtuma tuli hänen elämänsä käännekohdaksi. Keskiyöllä vangeista tuli vartijan vieraita ja sydänystäviä. Koko hänen perhekuntansa kastettiin ja heistä tuli Jumalan omia. Yöllä vietettiin iloisia pitoja ja ylistettiin Jumalan suuria tekoja. Jumalan puuttuminen tapahtumien kulkuun oli muuttanut kaiken yhdellä iskulla. Tappion ja häväistyksen sijaan oli tullut ilo. Herra oli pystynyt sittenkin kääntämään myös syyttä ja vääryydellä annetun ruoskimisrangaistuksen hyväksi. Evankeliumin voittokulku Euroopassa alkoi Filippissä todella räväkänlaisesti!
Ketkä oikein pelkäsivät? 16:35-40
Hallitusmiehet olivat nukkuneet yönsä makeasti ja luulivat aamun tullen olevansa edelleen tilanteen herroja. Varsinaisesti apostolit eivät olleet syyllistyneet mihinkään rikokseen. Riitti, että pari juutalaista oli saanut kunnon opetuksen siitä, miten Filippissä saattoi käydä suurisuisille saarnamiehille. Nyt heidät oli syytä päästää vapaaksi. Mauri oli tehnyt tehtävänsä ja mauri sai mennä. Järkytyksekseen hallitusmiehet saivat kuulla tehneensä kauhean virheen. He olivat tietämättään ruoskittaneet julkisesti Rooman kansalaisia ja tehneet sen ilman oikeudenkäyntiä. Tämä oli lain mukaan kiellettyä (lex Iulia). Nyt apostoleilla olisi ollut mahdollisuus tehdä asiasta suuri numero. Mitä se merkitsisi kaupungin hallitusmiehille? Oli aikamoinen skandaali, että kansa oli pitänyt hauskaa Rooman kansalaisten selkänahan kustannuksella!
Nöyrinä poikina hallitusmiehet pyrkivät sovitteluratkaisuun. Ääni oli muuttunut kellossa täydellisesti. Apostoleita ei sysitty matkaan väkivaltaisesti. Heidät haettiin vankilasta ja heitä pyydettiin olemaan kilttejä ja lähtemään kaupungista. Paavali ja Silas jatkavatkin matkaa otettuaan ensin kaikessa rauhassa jäähyväiset uskonveljiltä, jotka olivat kokoontunut Lyydian luo. Paavali sai harvoin lähteä näin rauhassa kaupungeista, joissa hän oli saarnannut. Yleensä hän sai pelätä henkensä edestä paetessaan murhanhimoisia evankeliumin vihollisia. Mitä tällä luvulla on sanottavana meille?
Jokaisella Raamatun luvulla on meille paljon opetettavaa. Tästä luvusta opimme ainakin sen, että alkukirkossa kastettiin kokonaisia perhekuntia. Saamme olla myös näkemässä evankeliumin vastustamatonta voimaa sen tunkeutuessa uuteen maanosaan, uusiin kaupunkeihin ja uusiin sydämiin. Lisäksi 16. luvussa on yksi hyvin puhutteleva piirre. Näemme Paavalin ja Silaan olevan käsittämättömällä tavalla vapaita katkeruudesta ja väärän tuomion aiheuttamasta mielipahasta. Saavathan hallitusmiehet tosin ottaa lusikan kauniiseen käteen ja tulla pyytämään anteeksi virheellistä menettelyään. Silti juuri Paavalin ja Silaan duetto vankilassa on kohta, joka tässä luvussa on aina puhutellut lukijoita. Me tiedämme, miten väärät syytökset ja kohtuuton arvosteleminen painavat meidän sydäntämme ja tekevät meidät katkeriksi. Ne sammuttavat kiitosmielen ja tukahduttavat valonsäteet meidän sydämissämme. Miten me voisimme oppia panemaan tällaisissakin asioissa turvamme yksin Jumalaan, joka tuomitsee meidät laupiaasti ja oikeudenmukaisesti? Erityisesti evankeliumin asialla ollessamme meidän tulisi oppia katsomaan sekä kiitokset että moitteet Jumalaan kohdistuvina, vaikka ne suunnataankin meihin. Evankeliumilla on aina vastustajansa. Meidän turvanamme on kuitenkin hän, joka pitää meistä huolen. Meillä ei ole mitään syytä olla kiittämättä hänen pyhää nimeään!