Yhdessä soitetut ja lauletut hetket soivat kauniisti

Maksetut Viulut -yhtye sai eteensä kourallisen kappaleita, joista keskellä vaikeaa vuotta syntyi yhdessä laulettavaksi kirjoitettu albumi. Yhtyeen juureva ja pehmeä sointi on puhutellut kuulijoitaan jo vuosien ajan ympäri Suomea. Tänä jouluna he saapuvat sinunkin luoksesi.

Henna-Maria Harju odottaa joulua ja lasta. Eräs suuri odotus ehti juuri täyttyä: Maksetut Viulut -yhtye julkaisi albumin, joka sai alkunsa Harjun sydämelleen saamista lauluista. Kerta ei ollut ensimmäinen, kun Henna-Maria olisi lauluja kirjoittanut, mutta kuitenkin tilanne oli aivan erityinen.

– Kolme vuotta sitten olin Israelissa Jerusalemin Itkumuurilla. Katsoin naisia, jotka lukivat pyhiä tekstejä muurin äärellä kielellä, jota en ymmärtänyt. Kaipasin, että minullakin olisi jotain omaa Itkumuuriin liittyvää mietittävää, mutta ainut asia, joka tuolloin nousi mieleeni, oli Pekka Simojoen laulu ”Olen luona itkumuurin Pyhä Jumala”. Silloin ymmärsin, että laulujen tekeminen on todellinen kutsumukseni, sillä laulut jäävät mieleen, ja niitä voi mietiskellä milloin vain: musiikki auttaa sanoja jäämään kiinni elämään, Henna-Maria Harju kertoo.

Visio seuraavista kappaleista, jotka Henna-Marian täytyisi tehdä, kirkastui hänelle edelleen pikemmin kuin hän uskalsi arvatakaan. Työnäky oli myös hänelle itselleen täysin odottamaton.

– Itkumuurilta meni vain hetki, kun sain ajatuksen, että minun tulisi kirjoittaa messumusiikki. Siis kokonaisuus lauluja, jotka toimivat jumalanpalveluksena. Ajattelin välittömästi, että tämä ei ole minun oma ideani, Harju kertoo ja muistelee kokemaansa järkytystä.

Henna-Maria Harju hämmentyi siksi, että hän ei ole kokenut millään erityisellä tavalla rakastavansa luterilaista juma­lanpalvelusliturgiaa.

– Minä en koskaan ole ollut messufani, ja siksi idea tuntui tulleen täysin itseni ulkopuolelta. Tutkistelin sitä vielä edelleen samana päivänä Öljymäellä ja kirjoitin puhelimeeni muutamia muistiinpanoja. Seuraavat lauluaihiot syntyivät Genesaretinjärven rannalla. Siellä syntyi Ruoki minun karitsoitani -kappale, Henna-Maria Harju muistelee albumin ensimmäisten laulujen syntyhetkiä.

Jumalan palvelemiseksi
Harju jatkoi laulujen kirjoittamista ja omituiselta tuntuvan kutsumuksensa tutkimista. Hänen kerrottuaan asiasta pastori Pasi Palmulle suositteli hän Henna-Mariaa tutustumaan suomentamaansa ruotsalaisen kirjailijapiispa Bo Giertzin Elävä kirkko -teokseen. Giertzin kirja avasi Henna-Maria Harjulle jumalanpalveluksen osien muodostaman kokonaisuuden.

– Se oli itselleni merkittävä teos, sillä se sai minut rakastumaan myös messuun, kun ymmärsin, että jumalanpalveluksen osia ei ole kukaan yksittäinen ihminen keksinyt ja päättänyt, vaan ne nousevat aina alkukirkon ajoista saakka, Harju kertoo.

Kun kourallinen lauluja alkoi olla valmiina, päätti Harju esittää ajatuksensa teemalevystä ja muutamia valmistelemiaan koeversioita kappaleista Maksetut Viulut -yhtyeelle. Henna-Mariaa jännitti, millä tavoin yhtye ottaisi hänen ideansa ja laulunsa vastaan. Hänelle oli selvää, että jos yhtye toteuttaisi albumin, tehtäisiin siitä yhteiskristillinen siten, että se sopisi aivan kaikkien seurakuntien ja kristittyjen laulettavaksi.

– Minua jännitti todella paljon mitä muut lauluistani tuumaavat, kun niitä heille ensimmäistä kertaa esittelin, Henna-Maria tunnustaa muistellessaan runsaan puolentoista vuoden takaisia tapahtumia.

– Kun kuulin Henna-Marian ensimmäiset demoversiot kappaleista, ei minulla ollut hetkenkään epäilystä, etteivätkö ne sopisi meille. Päinvastoin tiesin heti, että koko ajatus on juuri meille tarkoitettu, Maksetut Viulut -yhtyeessä harmoonia soittava Neea Lamminmäki kertoo

– Lauluista kuului heti, että nyt on kyse todella vahvoista kappaleista. Myös yhteislaulettaviksi niissä tuntui olevan erityisen paljon potentiaalia, kitaristi-laulaja Ossi Mäki-Reini muistelee.

Yhteys lauluissa
Kansanmusiikin ja popmusiikin aineksista tällä hetkellä sointinsa rakentavalle yhtyeelle yhdessä laulaminen ja kristittyjen yhteys ovat luovuttamattoman tärkeitä teemoja. Ei ole aivan tavallista, että yhtyeen jokainen jäsen myös oman instrumenttinsa ohella laulaa konserteissa. Yhtye ei ole lukinnut itseään musiikillisesti vaan antaa jäsentensä ammattitaidon ja taiteellisen intohimon kuulua musiikissa.

– Me koemme, ettemme me ole perustaneet tätä bändiä, vaan se on Jumalan luomus. Musiikki, jota teemme, on sellaista, josta me koemme, että Jumala haluaa sen meidän kauttamme puhua, ja sellaista, jota me taiteilijoina haluamme tehdä. Muita rajoja emme ole asettaneet tekemisellemme. Meidän sanomamme on yksin Jeesus, piste. Sen myötä olemme toivoneet, että voisimme puhutella ihmisiä seurakuntarajoista huolimatta, Neea Lamminmäki kertoo.

– Emme ole koskaan profiloituneet emmekä halunneetkaan profiloitua yhden kristillisen porukan bändiksi. Olemme tahtoneet aina toimia yli seurakuntarajojen, yhtyeessä perkussioita ja viulua soittava Sirpa Luoma jatkaa.

Maksetut Viulut onkin otettu lämpimästi vastaan joka puolella Suomea, hyvin erilaisissa seurakuntapiireissä. Helposti yhteislaulettava ja lämminhenkinen musiikki on saavuttanut suosiota kaikkialla, minne Maksetut Viulut ovat saaneet kutsun soittamaan.

– Minulle on henkilökohtaisesti hyvin tärkeää niin yhteiskunnassa kuin seurakunnassakin rakentaa siltoja. Me olemme kaikki Jumalan edessä saman arvoisia, ja rakkaudella kohtaaminen kuuluu jokaiselle ihmiselle. On todella virkistävää löytää yhteys erilaisten ihmisten ja erilaisten kristittyjen välillä, Maksetuissa Viuluissa laulava ja viulua soittava Tuuli Malve pohtii.

Verenperinnöltään kaustislainen pelimanni Neea Lamminmäki kokee, että yhtyeen tämänhetkinen folk pop -sointi on kauniisti yhteen sopiva pari.

– Viime vuosikymmeninä folk ja pop ovat soljuneet musiikillisesti yhteen. Kansanmuusikot käyttävät paljon pop-elementtejä kappaleidensa harmoniapuolella. Usein kuulee juurevia ja puhuttelevia melodioita ja pehmoisia ja tyylikkäitä harmonioita. Ne sopivat kauniisti yhteen, ja siitä myös oma sielunmaisemani rakentuu, Lamminmäki kuvaa.

– Popissa käytetään myös tänä päivänä paljon viuluja, joita saatetaan soittaa hyvinkin klassiselle musiikille ominaiseen tyyliin. Viulu on hyvin musiikillisia tyylilajeja yhdistävä soitin, Tuuli Malve jatkaa.

– Nautin todella paljon siitä, että meillä on muusikkoina erilaiset taustat ja jokainen tuo jotakin omaansa yhteiseen pöytään. Siitä syntyy se, miltä Maksetut Viulut kuulostaa. Vaikka kansanmusiikki on oma tyylilajini, on hienoa päästä soittamaan myös popmusiikkia, Sirpa Luoma täydentää.

Yhteislauluissa
Se, että yhtyeen tekemät laulut sopivat myös yhteislauluiksi, vaatii paljon työtä. Yksi Maksettujen Viulujen solisteista ja myös yhtyeessä kitaraa soittava Ossi Mäki-Reini on kantanut paljon vastuuta yhteislaulettavuuden saralla.

– Hyvässä yhteislaulussa tulee olla tarpeeksi toistoa, jotta se tulee tutuksi. Jokaisen säkeistön tulee olla rytmisesti tarpeeksi samanlainen, ja melodian ja rytmin tulee tukea toisiaan. Sen saavuttamiseksi jokaisessa säkeistössä täytyy olla mieluusti yhtä monta tavua jokaisessa säkeessä, ja tavujen tulee painottua Suomen kielen sääntöjen mukaisesti, Mäki-Reini valottaa.

Mäki-Reini kertoo tehneensä uuden albumin kappaleiden sanoitusten kanssa paljon työtä Henna-Maria Harjun kanssa.

– Istuimme kahdestaan monta iltaa etäyhteyden äärellä väsäämässä tekstejä ja rakentamassa niitä mahdollisimman toimiviksi yhteislauluiksi, hän muistelee.
Yhdessä laulaminen rakentaakin usein tärkeitä siltoja ihmisten välille.

– Olen saanut kasvaa yhteislaulukulttuurissa, joka liittyy vahvasti seurakuntaan. Olen kuullut sellaisten ystävienikin, jotka eivät käy seurakunnassa, aistineen paljon yhdessä laulamisen hoitavaa puolta. Monilla saattaa olla myös syvä kaipuu sen pariin, sillä siinä tehdään yhdessä jotain todella kaunista. Odotan innolla sitä, millä tavalla ihmiset ottavat nimenomaan yhteislaulukäyttöön nämä uuden albumin kappaleet, Tuuli Malve kertoo.

Kirjoihin ja kansiin
Mennyt vuosi ei ole ollut musiikkialalle helppo. Konsertit on monin paikoin peruttu, ja resurssit ovat vähissä. Maksetut Viulut tekivät kuitenkin valtavan työn: uuden albumin ohella he julkaisivat nuottikirjan. Nuottikirjassa julkaistiin viisikymmentä Maksettujen Viulujen laulua tai sovitusta.

Neea Lamminmäki kertoo, että yhtyeeltä on vuosien varrella jatkuvasti kysytty nuotteja heidän soittamiinsa kappaleisiin.

– Olemme aina toivoneet, että voisimme tarjota mahdollisimman laadukkaita ja hyviä nuotteja, ettei tarvitsisi joka kerta kirjailla vähän erilaisia papereita. Pitkään siis on haaveenamme ollut tehdä nuottikirja, josta löytyisi samasta paikasta kattavat, eri instrumenteille sovitetut nuotit. Toivommekin kovasti, että tämä jäisi ihmisten suihin ja sydämiin niin, että he voisivat laulaa niitä seurakunnissa ja muissa yhteisöissä.

– Vain hetki sitten oli kesä, ja Helsingissä kahvilassa auringon paistaessa suunnittelin etäyhteyksin muiden kanssa nuottikirjaa. Syksy menikin nopeasti projektin parissa: monta iltaa on tullut kirjoitettua ja muokattua nuotteja. Mutta se on tosi tyydyttävää, kun saa jonkin kappaleen kirjoitettua nuoteiksi siten, että siitä on hyötyä hyvin erilaisille käyttäjille ja se näyttää kivalta paperilla, Malve muistelee.

Koko nuotinnusprojektin he tekivät itse. Työ oli valtava mutta myös palkitsi tekijänsä. Kirjan yhteydessä täydentyi myös Henna-Maria Harjun alussa kokema työnäky uusien laulujen käytöstä luterilaisen messun yhteydessä.

– Pyhä-albumin yhteydessä laulujen käyttämistä luterilaisessa messussa ei ole korostettu, vaikka niiden järjestys noudatteleekin messun kulkua. Laulukirjaan painoimme kuitenkin ohjesivun, jossa kerrotaan, että Pyhä-albumin voi toteuttaa messuna. Sivulla on ohje kunkin kappaleen paikasta jumalanpalveluksessa, Henna-Maria kertoo.

Keikkabussin joulurauha
Laulukirja jakaantuu kolmeen osaan: Sen aloittaa Pyhä-albumin kappaleet. Seuraavaksi kirjaan on painettu yhtyeen rakastetuimpia lauluja ja sovituksia Maksetut Viulut ja Kolmas -levyiltä. Kirjan päättää joululauluista koostuva kokonaisuus.

Alkusyksystä Maksettujen Viulujen joulu näytti vielä perinteiseltä: edessä oli kymmenen konsertin joulukiertue, josta onkin tullut Suomessa jo monelle tärkeä osa joulunviettoa. Viime vuosina keikkabussi on kiertänyt joulun alla Suomea ahkerasti tuulen ja tuiskun keskellä.

Yhtyeen muusikot muistelevat lämmöllä jokaista joulukonserttia, jonka ovat saaneet järjestää. Lamminmäki kertoo joulukiertueen olleen itselleen vahvasti vuoden kohokohtia.

Tänä jouluna keikkabussi joutuu levolle, ja yhtye saapuu paikalle bittivirtaa myöten.

– Tilanne on todella harmillinen, mutta onneksi pääsemme tuomaan joulumusiikkia ja joulun sanomaa ihmisille kaikille ilmaisen stream-konsertin kautta, Mäki-Reini kertoo.

– Paljon ikävämpi tilanne olisi, jos ei olisi mitään. Stream-konsertti tavoittaa paljon ihmisiä ja tarjoaa mahdollisuuden osallistua monelle sellaisellekin, joka ei voisi tavallisestikaan lähteä konserttiin. Odotan sitä kyllä oikeasti innolla, ja sinne on jokainen lämpimästi tervetullut, Sirpa Luoma päättää.

Juttu julkaistu Sanansaattajassa  26/20.