Maata Näkyvissä -festareita neljällä vuosikymmenellä

 

Maata Näkyvissä -festareita on tehty jo neljä vuosikymmentä ja viides lähestyy. Ydin on yhä evankeliumissa, mutta samalta tapahtuma ei kuitenkaan enää näytä. Jokainen vuosikymmen on muokannut sitä omaan suuntaansa.

Yhdeksi marraskuun viikonlopuksi nuoret ympäri Suomea kokoontuvat Turun Gatorade Centeriin kuuntelemaan gospelmusiikkia ja pelastavaa sanomaa Jeesuksesta. Kyseessä on Maata Näkyvissä -festarit, Pohjoismaiden suurin kristillinen nuortentapahtuma. Ensimmäisen kerran vuonna 1985 ystävänsä yllättävän kuoleman kokeneet seurakuntanuoret järjestivät Timo-pojan muistoksi ikuisen elämän lahjaa julistavan nuortentapahtuman, josta kehittyi tämän päivän Maata Näkyvissä -festarit.

Tänä vuonna Maata Näkyvissä -festareita vietetään 35. kerran. Projektia on ollut vetämässä jo kymmenisen henkilöä. Jokainen vuosikymmen on tuonut mukanaan myös omat muutoksensa.
Puitteet alkujaan 100 hengen tapahtumassa olivat huomattavan erilaiset. Nimikin oli vielä tuolloin ”Maata Näkyvissä -tapahtuma”.

– Näky oli innostava! Meillä oli hyvä porukka tekemässä tapahtumaa ja halusimmekin alussa panostaa tiimityöhön. Joka vuosi tapahtuma kasvoi, muistelee Maata Näkyvissä -tapahtumaa 80-90-luvun taitteessa vetämässä ollut Jussi Miettinen.

Maata Näkyvissä -tapahtuman ytimessä oli opetus taivaasta, mihin sen nimikin viittaa.

– Puhuimme siitä, kuinka päästä taivaaseen. Evankeliumi ja Raamatun opettaminen olivat keskiössä. Toisaalta halusimme tehdä asioita myös luovalla tavalla.
Miettinen kertoo, että musiikin rooli lisääntyi, kun Maata Näkyvissä -tapahtumaa alettiin profiloida enemmän festareiksi.

– Pyrimme etsimään sellaisia artisteja ja kokoonpanoja, joita nuoret kuuntelivat. Isoin kriteeri oli kuitenkin se, oliko musiikissa suolan makua. Sanoman piti sopia siihen kokonaisuuteen, mitä halusimme tehdä.

Suunta Maata Näkyvissä -tapahtumalla oli koko ajan kasvava. Miettinen kertoo, että isoin uskonloikka tehtiin, kun tapahtuma siirtyi vuonna -91 silloiseen Turkuhalliin.

– Se sekä innosti että kauhistutti. Tuleekohan ketään? Kyllähän meitä varoitettiinkin. Muun muassa silloinen Turun seurakuntayhtymän gospelmuusikko Pekka Simojoki sanoi: ”Älkää nyt hyvät ihmiset tehkö tuollaista”, Miettinen naurahtaa.

Riskeistä huolimatta Miettinen kertoo kokeneensa, että tilanteessa oli kuitenkin Jumalan ihmeellistä johdatusta.

– Ei sitä olisi näitä asioita uskaltanut tehdä, jos ei olisi ollut rukousta ja rukouksessa Jumalan tahdon etsimistä. Koin asiassa selkeän Jumalan johdatuksen ja yliluonnollisen vahvistuksen.

Muutoksia 2000-luvulle tultaessa

2000-luvulle tultaessa Maata Näkyvissä -festarit elivät voimakasta kasvuvaihetta. Tapahtumalla oli myös ensimmäistä kertaa päätoiminen projektipäällikkö, Anne Saari, silloinen Hopeavuori.

– Festarit olivat monipuolinen kattaus suomigospelin helmiä ja rautaista raamattuopetusta. Lauantai-iltana Turkuhallin ylälehteritkin pursuivat väkeä, Saari muistelee.

Väkimäärän kasvu aiheutti myös paljon muutoksia käytännönjärjestelyihin ja uusia menetelmiä otettiin käyttöön.

– Lipunmyynti siirtyi Turkuhallista Messukeskukseen ja järjestelmä muuttui sähköiseksi. Turvatarkastukset tulivat käyttöön, ja turvallisuuteen kiinnitettiin paljon huomiota. Myös talkoolaisten hyvinvointiin panostettiin ja Jobbarikahvila tuli ruokailu- ja tapaamispaikaksi vapaaehtoisille, Saari luettelee.

2000-luvun alussa musiikki oli Maata Näkyvissä -festareilla tärkeässä roolissa. Myös tarjontaa oli paljon.

– Tuohon aikaan suomigospelin rintamalla oli monta suurta nimeä: The Rain, Terapia, bass´n Helen, Exit ja the Road. Myös Juha Tapio oli nouseva nimi. Muutenkin bändejä oli paljon. Valintaan vaikuttivat sekä musiikkityyli että sisältö.

Saari alleviivaa, että evankeliumi haluttiin kuitenkin pitää kirkkaana ja koko tapahtuman keskuksena.

– Tavoite oli, että jokainen kävijä kuulisi sen ydinsanoman, että synnit on sovitettu ristillä ja saadaan olla matkalla taivaaseen. Halusimme kuitenkin pukea tärkeän sanoman monenlaiseen muotoon.
Saaren kaudella ohjelmaan tuotiin uutuuksia kuten MN-houseband ja tunnaribiisi. Myös festari-tv kehittyi voimakkaasti ja teatteri- ja vaihtoehtomusiikinlavan suosio kasvoi. Lisäksi hyvin tärkeä vapaaehtoisryhmä aloitti silloin toimintansa: esirukoustiimi.

– Koska olin päätoiminen projektipäällikkö, oli myös enemmän resursseja kehittää tapahtumaa. Meillä oli iloinen ongelma: suunnittelimme, miten tuhansia festarivieraita palvellaan mahdollisimman jouhevasti, Saari kertoo.

Saaren jälkeen projektipäällikkönä 2007–2012 toimineen Anne Vähätalo-Forman aikana Maata näkyvissä -festarit elivät murrosvaiheessa. Ohjelmassa näkyi samaan aikaan gospelmusiikin suosio, mutta se enteili myös uusia tuulia.

– Pääesiintyjää ja ulkomaisia artisteja odotettiin kovasti. Vaikka pääesiintyjä saattoikin olla monelle nuorelle ennestään tuntematon nimi, heistä tuli usein suosittuja. Kuitenkin samaan aikaan ohjelmaa oli kehitettävä yhä inter­aktiivisempaan suuntaan. Enää ei riittänyt pelkkä musiikin kuuntelu. Isoksi osaksi kokonaisuutta tulivat esimerkiksi erilaiset kilpailut, osallistavat ohjelmanumerot ja käytävillä järjestettävä ohjelma, Vähätalo-Forma kertoo.

Uusi tilanne: 2010-luku

2010- luku toi tulessaan uuden tilanteen, kun sosiaalisen median suosio kasvoi hurjasti. Sen tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin piti myös Maata Näkyvissä -festareiden tarttua. Tämä näkyi muun muassa markkinoinnin keinojen muuttumisena.

– Lehtimainosten ja suoran kontaktin rinnalle nousi sosiaalisen median hyödyntäminen markkinoinnissa, kertoo 2010-luvulla projektipäällikkönä toiminut Lauri Halme.

Toinen Maata Näkyvissä -festareihin vaikuttanut muutos näkyi gospelmusiikin rintamalla. Halmeen mukaan gospelmusiikki ei ole nuorten keskuudessa enää niin merkittävässä asemassa kuin 2000-luvun alussa.

– Seurakuntanuori ei välttämättä tunne gospelbändejä samalla tavalla. Nykyään musiikkitarjonta on helpommin käsillä muun muassa Spotifyn kautta, jossa kuunnellaan usein sitä, mikä kuuntelulistoille on nostettu.

Gospelmusiikin merkityksen muuttuminen ja sosiaalisen median nousu 2010-luvulle tultaessa aiheuttivat sen, että sosiaalisuuden merkitystä piti korostaa Maata Näkyvissä -festareiden ohjelmassa.

– Ohjelmaa suunniteltiin aiempaa enemmän osallistavampaan suuntaan ja panostimme sosiaalisen median käyttöön.

Halme ajattelee, että vaikka Maatä Näkyvissä -festarit ovat yhä musiikkifestivaalit, on musiikin merkitys kuitenkin pienentynyt 2010-luvulla. Sen sijaan yhteisöllisyyden merkitys on kasvanut.

– Omanlaisensa seurakuntayhteyden korostuminen tuli mukaan erityisesti 2010-luvulla. Ihmiset eivät välttämättä tule festareille tiettyjen artistien takia, vaan siksi että festarit ovat paikka, jossa voi kokea kristittyjen yhteyttä.

Halme kertoo, että hänen aikanaan oli myös tarve uudistuksille, joita ajan muutokset vaativat.

– Otimme Gatorade Centerin kokonaisvaltaisempaan käyttöön ja luovuimme C-hallin lavasta. Myös lipunmyyntiuudistus oli tarpeen, sillä nettilipunmyynti ja korttimaksu piti mahdollistaa, Halme luettelee.

Kunkin ajan vaatimista muutoksista huolimatta evankeliumi on Maata Näkyvissä -festareilla ollut aina kaiken keskiössä. 2010-luvulla oli kuitenkin mietittävä taas uusia tapoja sen esille tuomiseksi.

– Mietimme uusia keinoja sanoittaa ilosanomaa Jeesuksesta, mitä festarikonsepti mahdollistaisi. Panostimme puhujien puheissa entistä enemmän visuaalisuuteen. Evankeliumin viesti haluttiin vahvistaa sekä kuulemisen että näkemisen kautta, Halme kuvaa.

Halme korostaa, että samana on pysynyt myös tavoite palvella paikallisseurakuntia.

– Festareita on aina tehty sillä mielellä, miten voitaisiin palvella paikallisseurakuntia. Olemme halunneet tarjota keidasta arjen puurtamisen keskelle, vaikka viikonloppu onkin myös aika raskas seurakunnanyöntekijöille. Itse kuitenkin koin seurakuntatyössä ollessani, että meidän nuortenporukkamme sai festareista paljon virtaa arkeen.

Neljä vuosikymmentä kokeneet Maata Näkyvissä -festarit ovat jälleen uuden vuosikymmenen edessä. 2020-luvulle Maata Näkyvissä -festareita on viemässä nykyinen projektipäällikkö Maaria Toskala.

– Festarit tulevat edelleen olemaan kristillinen nuorten musiikkitapahtuma, mutta musiikin rinnalle on noussut isona osana myös yhteisöllisyys. Vuoden 2020 teemassa tulee näkymään yhdessä tekeminen ja yhdessä eteenpäin katsominen. Haluamme tehdä tapahtumaa, johon nuoret saavat osallistua ja jossa kokea yhteisöllisyyttä. Maata Näkyvissä -festareiden ensisijainen tarkoitus tulee olemaan kuitenkin yhä sama kuin 80-luvulla: evankeliumin eteenpäin vieminen nuorille, Toskala päättää.

Teksti julkaistu Sanansaattajassa 23/19.


Jaa tämä artikkeli



Lisää artikkeleita: