Päätöshartaus:
Kristuksen seurakunnan pyhyyden perustus ja alku on Kristuksen rakkaus seurakuntaan ja hänen sovituskuolemansa sen edestä. Apostoli sanoo: ”Kristus rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä, jotta hän sen pyhittäisi”. Mutta millä tavalla tekee Herra Kristus seurakuntansa osalliseksi tästä kalliisti ansaitsemastaan pyhyydestä? Vastaus: kasteen ja sanan kautta. Sillä apostoli lisää: ”puhdistaen sen vesipesossa sanan kautta”. Ne, jotka siis ovat kastetut ja uskovat sanan, ovat totisesti puhtaat ja pyhät, niin erehtyviltä ja heikoilta kuin he näyttävätkin maailman ja omasta mielestään. Tämän täytyy siis todella olla sellainen puhtaus ja pyhyys, joka ei ole vähäpätöinen, vaikkakaan se ei järjestä, kaikkein vähimmin happamista tekopyhistä siltä näytä. Sillä sen, jonka Kristus, Jumalan Poika, itse on puhtaaksi tehnyt, täytyy todella olla puhdas Jumalan ja kaikkien taivaan enkelien edessä, vaikkakaan ei perkele, maailma ja sokea järki mitään puhtautta siinä näkisi, vaan paljasta saastaisuutta ja epäpyhyyttä. Miten suuri ja oivallinen tämä pyhyys kuitenkin on, jonka Kristus, kaikkiuhraavan, kaikkisovittavan, kaikkitäyttävän rakkautensa kautta on meille ansainnut ja josta hän pyhässä kasteessa ja sanan kautta on seurakuntansa osalliseksi tehnyt, sen osoittaa apostoli, kun hän edelleen sanoo: ”saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään sellaista, vaan joka olisi pyhä ja moitteeton”. – Mutta kaikki, minkä Kristus on ansainnut, kasteessa antanut ja sanan kautta luvannut meille, on uskolla vastaanotettava ja nautittava; muuten on ja pysyy se kaikki sinuun nähden, oi ihminen, kadonneena lahjana.
Siis tiedämme nyt varmasti, että meillä, jotka Kristukseen uskomme, on Jumalan armo, hänen rakkautensa ja suosionsa, sillä niin ilmoittaa meille tässä hänen oma apostolinsa. Mitäpä siitä, vaikka ei järjestä eikä oman sydämemme tunteista siltä näytäkään? Sana on kuitenkin varmempi kun kaikki, mitä me näemme, käsitämme tai tunnemme; sana on Jumalasta eikä se voi valehdella eikä pettää. Siihen me luotamme.
F.G.Hedberg, Elämän sanoja