1.Kor 15-16
Paavali käsittelee joidenkin korinttilaisten väitettä, jonka mukaan ylösnousemusta ei enää tapahdu. Apostoli osoittaa ylösnousemuksen uskonkohdaksi, jonka mukaan Kirkko seisoo tai kaatuu.
- Jakeet 3-5 ovat hyvin vanhaa perimätietoa. Mikä tämän perimätiedon mukaan on uskossa kaikkein tärkeintä?
- Kuka mahtaa olla jakeessa 7 mainittu Jaakob? Mitä tiedämme jakeessa 6 mainitusta ilmestymisestä yli 500 uskovalle?
- Miksi Paavali pitää ehdottomasti kiinni siitä, että kaikki nousevat kuolleista?
- Mitä tarkoittaa jae 29?
- Jaksossa 35-49 Paavali puhuu siitä, millaisia olemme ylösnousemuksen jälkeen. Millaisia siis olemme?
- Uskommeko me ruumiin ylösnousemukseen?
- Mitä tapahtuu niille ihmisille, jotka ovat elossa Kristuksen tullessa viimeiselle tuomiolle?
- Miksi kolehdin kerääminen pyhille (Jerusalemin seurakunnan köyhille kristityille) on Paavalille hyvin tärkeä?
- Millaiseksi arvelette Apolloksen ja Paavalin välit alkulukujen (erityisesti 3. luku) ja 16:12 perusteella?
- Uskallammeko odottaa Kristuksen paluuta?
Päätöshartaus:
Tämä aika on pelottava. Soditaan taukoamatta. Epäluulo ja viha yltyy. Elintila käy ahtaaksi. Syntielämä tulee julkeammaksi. Yhä enemmän on kovuutta ja raakuutta. Monet sanovat peloissaan ja vakavissaan: Tämä kaikki puhuu lähestyvästä maailmanlopusta. Tietynlainen uskonnollinen julistus mielellään askaroikin näissä asioissa. Kuvataan viimeisen ajan merkkejä. Varoitetaan kuulijoita nukkumasta. Kehotetaan valvomaan.
Valvomiskehotus on perin tarpeellinen. Mutta kuka on oikea valvova kristitty? Sekö, joka on tarkoin perehtynyt ajan merkkeihin ja tarkkailee viimeistä päivää edeltäviä tapahtumia? Sekö, joka askaroi lopun kysymyksissä ja hankkii niistä eri tavoilla runsaasti tietoa? Ei varmaankaan. Keskeistä valvomisessa on panna päivittäin turvansa siihen Herraan, joka on tänään syntien sovittaja ja uuden elämän antaja. Hänessä meillä tänään on aivan kaikki: nykyisyys ja tulevaisuus.
Jos odotat vaikka läpi yön rakasta ja läheistä ihmistä, et helposti nukahda.
Viimeisenä päivänä kaikki pelkäävät. Ja kuitenkin heikot uskovat sanovat: ”Tule, Herra Jeesus.” Vaikka hän tuomarina silloin tuleekin, Herraan uskoneet tuntevat hänet tutuksi. He ovat valvoneet siten, että ovat panneet turvansa ristiinnaulittuun ja kuolleista herätettyyn Kristukseen.
Todellakaan muuta ei tarvita. Mitä lyhyemmäksi aika käy, sitä selkeämmin pitäisi puhua Jeesuksen armosta. Silloin nykyistä useammat oppisivat valvomaan ja sanomaan: ”Tule, Herra Jeesus!”
Lauri Koskenniemi, Kotona odotetaan