344 Jeesusta taas minä tahtoisin kiittää

1. Jeesusta taas minä tahtoisin kiittää, / Golgatan uhrista veisata saan. / Voisiko enkelikuorokaan riittää / kiittämään vertaan ja rakkauttaan? / Siellä, vain siellä hän velkani kantoi, / siellä jo itseni puhtaana nään. / Jeesusta kiitän, hän anteeksi antoi, / en minä kuole vaan jään elämään.

2. Kiitos, oi Jeesus, kun sun pyhä pääsi / ristillä kuolemaan taipunut on. / Näin Isä taivaan jo armossa sääsi: / pois verivelkamme pyyhitty on. / Jeesusta, vertaan ja vaivojaan kiittää / taivaassa uudella laululla saan. / Valtavaan kuoroon voin ääneni liittää / veisaten Herralle taivaan ja maan.

3. Vaikka nyt vielä soi ääneni toisin, / katseeni nostan jo taivasta päin. / Jospa vain kylliksi riemuita voisin, / kun oman syntini ristillä näin. / Kasteessa armo jo meille on tuotu, / kuoleman maahan se luo elämää. / Myös sinut silloin on uudeksi luotu, / Herraasi uskoen kiittämään jää.

Melodia:

ruotsalainen 1800-luvulta

Teksti:

Antti Pitkänen 1921

Uudistaja:

Lauri Thurén

Siionin kanteleeseen tulovuosi:

1923