Muumimukit lähetystyössä

119 vuotta lähetystyötä Japanissa tehnyt Evankeliumiyhdistys sai uudet toimitilat Tokiossa. Suomi-buumi vetää eteenpäin myös lähetystyötä, jopa liian kiivaasti.

Vuonna 1989 Japanissa Tokion Nakanon kaupunginosaan perustettiin Suomi-kirkko. Se palveli Evankeliumiyhdistyksen lähetystyötä ja Japanin evankelis-luterilaista kirkkoa hyvin aina 2000-luvun taitteeseen saakka, kunnes rakennuksessa alkoi ilmaantua erilaisia kosteusongelmia. 

– Rakennukseen tehtiin monta korjaus- ja remonttityötä, mutta niiden vaikutus jäi aina lyhytaikaiseksi. Vuonna 2017 seurakunta päätti ylimääräisessä kokouksessaan lopettaa kalliit remontit ja muuttaa pois vuokratilaan, Evankeliumiyhdistyksen lähetystyöntekijä Hiroaki Yoshimura kertoo Japanista.

Seurakunnalle ei ollut kuitenkaan aivan vaivatonta löytää uutta toimitilaa, sillä monet kiinteistönomistajat ovat epäluuloisia uskonnollisia ryhmiä kohtaan.

– Vakiintuneisiin uskonnollisiin ryhmiin täällä kyllä luotetaan, olivatpa he sitten buddhalaisia, shintolaisia tai vaikka kristittyjä. Kuitenkin vakiintuneen ryhmän tunnusmerkkejä ovat omat tilat, oma tontti ja alueelle sitoutunutta toimintaa, kuten lastentarha. Japanissa monet uususkonnolliset ryhmät ovat aiheuttaneet harmia ja ongelmia yhteiskunnassa, joten ihmiset ovat varautuneita vieraita ryhmiä kohtaan, Yoshimura kertoo.

Etsiessään uutta tilaa Hiroaki Yoshimura päätti vedota Evankeliumiyhdistyksen pitkään historiaan japanissa. Se tepsi.

– Kerroin, että tämä on suomalainen lähetysjärjestö, joka on tehnyt lähetystyötä Japanissa 119 vuotta ja perustanut monta kirkkoa ja lastentarhaa. Sitten alkoi tulla myönteisiä vastauksia. 

Japanissa toimitilojen valintaan vaikuttavat myös luonnonolosuhteet.

– Moni vaihtoehto oli huono seurakunnan kannalta, kirkkomatka oli liian pitkä tai talon rakenne oli liian heikko isoa maanjäristystä vastaan. Sitten osui. 

Shinjuku

Sopiva tila löytyi lopulta toukokuussa Tokion keskustan Shinjukun kaupunginosasta.

– Itse asiassa mitään Tokion kaupunkia ei ole olemassa. On 23 erikoiskaupunkia, joiden muodostamaa aluetta kutsutaan Tokioksi. Erikoiskaupungit ovat itsehallinnollisia yksiköitä ja Shinjuku on yksi niistä, Yoshimura selventää. 

Shinjukun naapurina sijaitsee Nakano, jossa edellinen Suomi-kirkko sijaitsi. Shinjuku tunnetaan paitsi pilvenpiirtäjistään, myös maailman suurimmasta rautatieasemastaan matkustajamäärillä mitattuna. Päivittäin Shinjukun rautatieaaseman kautta matkustaa 3,5 miljoonaa ihmistä. 

– Shinjuku on yllättävän monipuolinen kaupunki. On pilvenpiirtäjä-alue, koko yön valaistu huvialue, isoja kauniita puistoja, omakoti- ja kerrostaloalue ja kansainvälinen alue, kuten korealainen kaupunginosa. Muslimikeskuskin on nykyään muodostumassa, Yoshimura kuvailee toimintaympäristöä.

Uusi Suomi-kirkon tila sijaitsee aivan Wasedan yliopiston kampusalueen vieressä.

– En ole edes laskenut kuinka monta yliopistoa Shinjukussa on. Waseda on niistä isoin. Se on yksi maan vanhimmista yliopistoista. Se perustettiin 1882 ja siellä opiskelee noin 52 000 opiskelijaa. 

Suomi-kirkko voikin näin tavoittaa jatkossa myös opiskelijoita paremmin, vaikka he eivät olekaan ainut kohderyhmä.

– Alueella on myös omakotitalo- ja kerrostaloalue, joka on toisella puolella yliopistoa. Tarkoituksena on, että Päivi [Yoshimura] jatkaa ruokapiiri- ja käsityöpiiritoimintaa, joka tavoittaa naisia ja erityisesti äitejä. Suomen kielen piiri vetää varmasti myös opiskelijoita, mutta joudumme suunnittelemaan sitä varoen ja tarkasti, Hiroaki Yoshimura kertoo. 

Muumi-buumi

Suomalaisilla ja japanilaisilla on pitkään jatkunut lämmin suhde toistensa kulttuureihin. Se näkyy esimerkiksi Muumi-hahmojen valtavassa suosiossa Japanissa ja japanilaisen ruoan ja animaatioiden suosiossa Suomessa. Suomalaisen kulttuurin vetovoima Japanissa on Evankeliumiyhdistyksen lähetystyölle kuitenkin kaksiteräinen miekka.

– Edellisellä Suomi-kirkolla Suomen kielen piiri muuttui suorastaan ylikuumenneeksi ilmiöksi! Se johti siihen, että kirkkoamme pidettiin enemmän suomalaisen kulttuurin keskuksena kuin kirkkona. Haluamme välttää sen virheen, mutta totta kai edelleen viisaasti käyttää suomalaisuutta kutsuvan työn keinona.

Myös suomalaisia hullaannuttavat Arabian Muumimukit ovat saavuttaneet suuren suosion Japanissa. Se ei ole jäänyt huomaamatta lähetystyöntekijöiltä. 

– Suomi on kova brändi Japanissa. Kesällä saimme lähetystyön ystäviltä Suomesta 70 muumimukia. Mietin vielä, millä tavoin hyödynnämme niitä kutsuvassa työssä, Hiroaki Yoshimura kertoo. 

Muumi-buumia japanissa ei vähennä yhtään tämän vuoden maaliskuussa avattu Japanin oma Muumi-teemapuisto. Myös suomalaisia matkalaisia puistoon on houkutellut muki, jota myydään ainoastaan siellä.

Uuteen kotiin

Toukokuussa löytynyt uusi kokoontumistila otettiin ensimmäisen kerran käyttöön syyskuun alussa. 29. päivänä syyskuuta vietettiin juhlallista siunaustilaisuutta, jonka toimitti Japanin evankelis-luterilaisen kirkon idänpiirin johtaja pastori Masahiro Tokuno. Piirin johtajat vastaavat piispoja Suomessa. Tilaisuuden jälkeen pidettiin juhlahetki, jossa kuultiin tervehdyksiä niin Suomesta kuin Japanistakin.

– Kokoontumistila ei ole mikään iso, noin 115 neliötä, mutta hyvän remontin ansiosta, joka kesti koko kesän, saimme aikaan erillisen kirkkosalin, kokoontumissalin, toimistotilan ja uudistetun keittiön, joka onkin kotitalousopettaja Päivi Yoshimuralle tärkeä paikka ja työväline. 

– Remontin suunnitteli eräs rakennusinsinööri seurakuntalaisemme. Kirkkosalia ja kokoontumissalia erottavaan puiseen liukuoveen hän maalautti ison sinisen ristin valkoiselle pohjalle. Hän kertoi juhlatilaisuudessa halunneensa näin osoittaa kiitollisuuttaan suomalaisille Japanin lähetystyön ystäville, Hiroaki Yoshimura kuvaa.

Uuden toimitilan saavuttamisessa onkin avustanut valtava joukko suomalaisia, sillä elokuun 19. päivänä vuonna 2018 kaikissa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suomenkielisissä seurakunnissa kerättiin kolehti hankkeen tukemiseksi. Sen lisäksi Evankeliumiyhdistyksen lähetystyön ystävät ovat antaneet apuaan Japaniin uskollisesti.

Päivi ja Hiroaki Yoshimura ovat Suomi-kirkon työntekijöitä.

Ei vaaraa kilpailulle

Shinjukussa on paljon kristillisiä kirkkoja. Puolentoista kilometrin säteellä uudesta kirkkotilasta sijaitsevat ainakin katolinen, anglikaaninen ja kaksi protestanttista kirkkoa. Yoshimura kertoo, ettei tavoitettavat japanilaiset kuitenkaan lopu kesken.

– Ne ovat kirkkoja, jotka omistavat tonttinsa ja rakennuksensa, joten ne näkyvät kartassa. Ilmeisesti alueella on meidän lisäksemme myös muita vuokratiloissa toimivia kirkkoja, jotka eivät näy kartasta. Ajatellen ei-kristittyjen määrää niin tällä alueella kuin koko maassa, en näe mitään vaaraa kilpailussa, Yoshimura pohtii.

Japani on uskonnollisesti erittäin moninainen maa. Moninaisuus ei kuitenkaan takaa kristityille aivan helppoa toimintaympäristöä.

– Japani on kyllä uskonnollisten toimijoiden kirjavuuden mielessä hyvin moninainen, mutta syvällisen hengellisessä mielessä erittäin yksimielinen. Ihan kaikki palautuu lopulta yhteen ja samaan: vainajan hengen palvontaan. Kristilliset kirkot ja kristityt joutuvat elämään tämän suuren paineen alla ja sen ympäröiminä, Yoshimura huokaa.

Teksti on julkaistu Sanansaattajassa 21/19.