294 Sinun tietäs tahdon käydä, Herra

1. Sinun tietäs tahdon käydä, Herra, tietä omaa en, / jos sä ruusuin taikka piikein merkitsetkin reitin sen. / Sillä tielläsi vain, Herra, piikit kukkaan puhkeaa, / kun taas muilla teillä ruusu pelkän piikin paljastaa.

2. Sinun tietäs myrskyn tullen tai kun tyyni ilma on. / Toiset tiet ei suojaa anna, niillä olen turvaton. / Tie jos käykin korkeuksiin taikka laaksoon synkeään, / silmät sulkien saan jälleen kiittää pyhää nimeään.

3. Sinun tietäs, vaikka joskus tietäsi en tunnekaan, / tuskissani silloin huudan: ”Kuinka tänne jouduinkaan!” / Vaikka vaikeroin ja luulen: ”Turmioonhan tiesi vie”, / vaadi uudestaan taas sille, sillä parhain on se tie.

4. Vaadi tielles, vaikka vielä vastustankin johtoas. / Milloin kuljen harhaan, johda vitsallas ja sauvallas, / kunnes kannat minut kerran tuolle puolen Jordanin, / että päästä luvatulle rannalle voin minäkin.

5. Saa nyt suurin tuska tulla, sinun tielläs jos sen sain. / Oman tieni runsain riemu, kunniakin menköön vain, / tulkoon vaikka kärsimystä, köyhyys, taudin tuskatkin, / ennemmin kuin suurin onni, pois jos tieltäs joutuisin.

6. Nimesi kun pyhitetään, tahtosi myös tapahtuu, / valtakuntasi jo saapuu, laajenee ja vahvistuu. / Näytä keinot, tie ja aika, helppo taikka vaikea, / voitonvirsi kaikuu kerran: Tiesi oli oikea!

Melodia:
Mikael Nyberg 1900
Teksti:
Lina Sandell 1874
Uudistaja:
Eija Harmanen
Siionin kanteleeseen tulovuosi:
1910
Tekijänoikeudet
Melodian © Mikael Nybergin perilliset