Elämän parhaat vuodet

Sain viettää kesä-heinäkuussa lomaa kotisuomessa, ennen paluuta tänne lähetyskentälle Keniaan. Suomen kesässä vietettiin monia hengellisiä kesäjuhlia. Juhlilla oli hyviä teemalauseita, joita sai lukea lehdistäkin. Yhdestä lehdestä luin lauseen: ”Elämän parhaat vuodet kannattaa käyttää lähetystyössä.” Hymyilin.

Mitkä ovatkaan elämän parhaat vuodet? Olen aina pitänyt lapsista ja viihtynyt lasten seurassa. Lapset ovat avoimia ja mutkattomia. Heillä on selkeä kyky nähdä ympäröiviä asioita. Pienet asiat tuottavat suurta iloa. Kuinka usein olenkaan saanut lähetyskentälläkin oppia juuri lapsilta. Ihailen myös lasten uskoa Jumalaan. Joskus paksu pilvikerros peittää taivaan, on synkän oloista ja aurinkoa ei näy. Silti tiedämme, että aurinko on taivaalla. Samoin on lapsen luottamus Jumalaan. Jumala on samaa todellisuutta kuin taivas aurinkoineen, kuineen ja tähtineen. Kunpa itse saisin läpi elämäni pitää lapsen luottamuksen Jumalaan tallella.

Entäpä sitten nuori aikuinen. Maailma on avoinna. Aina ei ehkä tiedä mihin suuntaan lähtisi tai mikä opiskeluala kiinnostaisi. Minkälaista työtä haluaisi myöhemmin tehdä. Nuori on kuitenkin aktiivinen, energinen ja aikaansaava. Uusia asioita on ilo ja halu kokeilla. Itse huomaan, että usein teen annetut työtehtävät niin samalla tavalla. Mitä ehdottaa nuori? ”Kokeile joskus uuttakin! Miksi et toteuttaisi tätä seminaaria aivan eri tavalla kuin aiemmin? Kannattaa kokeilla erilaisia vaihtoehtoja, ne voivat olla todella kiinnostavia.” Nuori on täynnä innovatiivisuutta, erilaisia ongelmanratkaisuja, kokeilunhalua.

Kuvittelin lehden lauseen tarkoittavan normaalia työikää, tuota kolmenkympin ja viidenkympin aikaa. Meillähän onkin jo jonkinverran elämänkokemusta, selviämme monenlaisista työtehtävistä, teemme työtämme antaumuksella. Toisaalta, moni eläkeikään ehtinyt tuntuu olevan työteliäämpiä ja aikaansaavampia kuin työelämässä. Eläkeiässä ei ehkä tarvitse käyttää työaikaa moneen rutiiniin ja erilaiseen vaatimukseen, vaan saa keskittyä olennaiseen. Ainakin moni eläkelähetti olisi kunniamaininnan arvoisia!

Katson vanhusta vuoteella. Elämänvoimat alkavat vähitellen hiipua. Itsestä huolehtiminen alkaa olla työlästä. Voimia ei kipujen keskellä ole enää riittävästi. Vanhus osaakin muistaa elämän tärkeimmän asian. “En minä oikein muuta enää jaksa, mutta kannan teidät rukouksessa Taivaan Isän eteen joka päivä.” Vanhus osoittaa katseellaan ja sanoillaan Jeesuksen ristiin. Mielessä kaikuvat Jeesuksen sanat Martalle: “Martta, sinä huolehdit ja hätäilet niin monista asioista. Vain yksi on tarpeen.” (Luuk. 10:41–42)

Uskon, että Jumalan armossa eläen kaikki elämämme vuodet ovat elämämme parhaita. Ja kyllä, elämä kannattaa käyttää lähetystyössä. Tähän meidät kaikki on jo kasteessa kutsuttu. Olit sitten lapsi, nuori, työikäinen, eläkeläinen tai vanhus, sinulla on oma tärkeä paikkasi Jumalan valtakunnan työssä, oli se sitten Suomessa tai lähetyskentällä. Ja kun tämä maanpäällinen elämämme loppuu, ovat ”parhaat vuodet” vielä edessäpäin. Jeesuksen ristin sovitustyössä on Taivastie meille avoinna. Taivaassa meitä odottaa iankaikkinen täydellinen elämä Luojamme ja Vapahtajamme kanssa.