1. Nyt laulaa Herran kansa / iloista laulua. / On rikki synnin ansa, / kaadettu kuolema. / Lain ukkonen kun pauhaa, / niin lähde Herran luo! / Haavansa pyhät rauhaa / taas uskovalle tuo.
2. Ei auta rukoukset, kirkossa käyntisi, / ei virret, katumukset, ei huudot, itkusi. / Ei nöyryys auta eikä anteeksipyyntösi, / kun vaatteessasi reikä on ilmiselvästi.
3. Ei auta parannuskaan, kun synti syö kuin koi. / Et syyllisyyden tuskaan ommella paikkaa voi. / Vaan toista on, kun kuulla saat Herran sanoja: / Kun kuolin ristinpuulla, sait armon taivaasta.
4. On Herra maan ja taivaan jo lyönyt Saatanan, / hän autuaaksi aivan on tehnyt maailman. / Hän itse synnit kantoi, sai aikaan sovinnon. / Armonsa Isä antoi, näin käänsi kohtalon.
5. Jo kastehetkelläsi hän sinut puhdisti, / toi taivaan Isän käsi autuuden lahjaksi. / Ja vaikka eksyit tieltä polulle pahuuden, / hän johtaa sinut sieltä taas tielle totuuden.
6. Siis Herran lupaukseen saat aina uskaltaa / ja ristin siunaukseen, hän itse vakuuttaa. / Kun murtunut on ansa ja vanki valloillaan, / niin eikö syystä laula hän vapaudestaan?
- Melodia:
- William Howard Doane 1868
- Teksti:
- Johannes Vilhelm Hirvonen 1878
- Uudistaja:
- Lauri Thurén
- Siionin kanteleeseen tulovuosi:
- 1885