1. Nyt seurakunnan Herralle / jo nouskoon kiitosvirtemme. / Hän meidän sulhasemme on, / Lunastajamme verraton.
2. Hän seurakuntaa rakasti, / sen kuolemallaan vapahti. / Näin omaksensa kihlasi, / itseensä liitti lujasti.
3. Kun sulhasemme surmattiin, / keihäällä kylki aukaistiin, / niin vuoti veri, vesikin / ja vuotaa vielä tänäänkin.
4. Pyhissä sakramenteissa, / kasteessa, ehtoollisessa, / tuon veren voima vaikuttaa, / ja vesi sielun virvoittaa.
5. Niin meidät kasteen vedessä / ja Jeesuksemme veressä / lapsiksi luotiin Jumalan, / morsiameksi Karitsan.
6. Kuin kylkiluusta Aadamin / alussa luotiin Eevakin, / niin Kristuksesta synnyn saa / myös hänen seurakuntansa.
7. Tuo ihmeellinen salaisuus / ja mittaamaton rakkaus / nyt saakoon kaiken kiitoksen / ja ylistyksen ikuisen!
- Melodia:
- Siionin Kannel 1874
- Teksti:
- Fredrik Gabriel Hedberg 1856
- Uudistaja:
- Eija Harmanen
- Siionin kanteleeseen tulovuosi:
- 1875