Markus 4:1-34
1. Tuntuu järkyttävältä, että Jeesus vertauksin nimenomaan salaa Jumalan valtakunnan kuulijoiden valtaosalta (4:11-12). Mikä oikeus Jeesuksella oli tehdä niin? Voiko hän tehdä niin nytkin? Mitä meidän pitäisi ajatella näiden kysymysten edessä?
2. Millaiset ihmiset ja missä tilanteissa nykyään kuulevat sanan, mutta unohtavat sen sitten?
3. Millaisia ovat nykyään ne ihmiset, jotka kuulevat sanan ja ottavat sen vastaan, mutta luopuvat siitä hyvin nopeasti?
4. Millaisia ovat nykyään ne ihmiset, jotka tämän maailman mielihalut saavat unohtamaan Jumalan sanan? Mitä meille merkitsee se, että Jeesus varoittaa ankarasti rikkaudesta?
5. Minkä merkityksen kylväjävertaus antaa Jumalan sanalle? Onko Raamatulla meidän kirkossamme se asema, joka sillä tulisi olla?
6. Jeesus sanoo, ettei lamppua saa panna vakan alle. Häpeämmekö me pitää esillä Jumalan sanaa? Entä jos Jumala rankaisee meitä ja ottaa meiltä pois sanansa?
7. Jumalan sanaan liittyy myös vertaus 4:26-29. Mikä on tämän vertauksen sanoma?
8. Jumalan valtakuntaa odottavat kristityt eivät ole olleet ainoita, jotka ovat odottaneet kokonaan uudenlaista maailmaa. Mitä yhtäläisyyksiä ja mitä eroavaisuuksia meillä on niiden ihmisten kanssa, jotka meidän aikanamme toivovat uutta, oikeudenmukaisempaa ja tasa-arvoisempaa maailmaa?
10. Lukekaa jakeet 4:30-32. Mitkä ovat tämän hetken suurvaltoja ja ketkä näyttävät päättävän tämän maailman kohtalosta? Näyttääkö Jumalan valtakunta meistä pieneltä ja mitättömältä kuin sinapinsiemen? Mitä käytännön seurauksia näistä jakeista on meidän uskollemme?