-
Connector.
Blogi
Yksin Raamattu
09.04.2019
Uskonpuhdistuksen perustana oli neljä ”solaa” (=yksin): yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristus, yksin Raamattu.
Olin seurakuntanuori Imatran seurakunnassa. Meillä oli koulupäivinä rukouspiiri ruokatunnilla läheisessä Imatrankosken kirkossa. Kerran luokkatoverini kertoi, kuinka hän oli syksyn alkaessa ajatellut, että kun hän on lukenut Raamatun jo neljä kertaa läpi, ei ole enää syytä lukea yhtä ahkerasti. ”Mutta kun nyt luen viidettä kertaa, ymmärrän, kuinka vähän ymmärrän!”
Imatralla seurakuntanuoria kehotettiin ahkeraan raamatunlukemiseen. Itse luin Raamatun lukioaikana kymmenen kertaa kannesta kanteen. Opiskeluaikana luin myös englanninkielisen Raamatun kannesta kanteen. Kun teen raamattuluentoja, luen tekstin aina myös venäjänkielisestä Raamatusta.
Usein käy niin, että huomaa, että venäjänkielisessä Raamatussa asia on sanottu toisin. Mutta usein käy niin, että kun tarkastaa, miten kohta on käännetty suomalaisissa Raamatuissa – meillä on reilut puolen tusinaa eri käännöstä – huomaa, että eroa ei juurikaan ole. Tuttu teksti oli mennyt ”ohi silmien”, mutta kun luki vieraalla kielellä, joutui ajattelemaan, mitä teksti oikeasti merkitsee. Professori Seppo A. Teinonen teetätti opiskelijoilla tutkimuksia mm. espanjalaisista mystikoista. Kun opiskelija valitti, että ei osaa espanjaa, professori sanoi: ”Lue aamuisin tunti espanjankielistä Raamattua ja pian osaat kielen!”
Saamme lahjoituksena suomenkielisiä ”Päivän tunnussanoja” ja ostan myös venäjänkielisiä. Jaamme niitä seurakuntalaisille. Inkeriläisvanhukset osaavat lukea suomea, pääosa seurakuntalaisista lukee vain venäjää. Kun teen raamattuluentoja, olen kiitollinen, että seurakuntanuorena luin paljon Raamattua. Usein tulee mieleen raamatunkohta, joka liittyy luennossa olevaan aiheeseen. Luentoja on vuosien mittaan tullut tehtyä yli neljäsataa, yli puolet raamatunjakeista on tullut selitettyä ”jae jakeelta”. Koen luentojen tekemisen tärkeäksi, jopa välttämättömäksi, omalle hengelliselle elämälle. Seurakunnan työntekijöiden pitäisi olla ”väkeviä raamatuissa”. Ikävä kyllä Venäjällä Raamattua ei ole luettu samaan tyyliin kuin Suomessa. Kommunismin aikaan se oli kielletty kirja.
Vähän aikaa sitten Inkerin kirkko julkaisi käännöksen Concordia Self Study Biblestä, jossa on lyhyet selitykset kaikkiin Raamatun kirjoihin. Se on hyvä apu erityisesti seurakuntien työntekijöille. Käytän itse englanninkielistä alkuperäisteosta tehdessäni raamattuluentoja.
Kun kommunismi sortui, Raamatusta tuli Venäjällä hyvin suosittu kirja. Jopa kansainvälinen raamattuseura teki poikkeuksen: se antoi Venäjällä luvan myydä julkaisemiaan Raamattuja. Jos niitä olisi jaettu ilmaiseksi – kuten seura yleensä tekee – ihmiset olisivat myyneet niitä eteenpäin.
Raamattuja jopa varastettiin kirkoista. Kerrotaan, että kun miliisi sai kiinni varkaan, joka oli varastanut yhdestä kirkosta Raamattuja, hän palautti niitä enemmän kuin oli vienyt – hän oli ahkeroinut useammassa kirkossa eikä enää muistanut, miten paljon oli mistäkin kirkosta Raamattuja vienyt.
Rukoillaan, että Inkerin kirkossa luettaisiin ahkerasti Raamattua! Päivä on hyvä aloittaa ”Päivän tunnussanan” lukemisella. Muistan, kuinka eräs Hatsinan seurakuntalainen esitteli minulle kahta hartauskirjaa: ”Toista luen aamulla, toista illalla.” Hänestä näki, että Raamattu oli hänelle rakas kirja.