Pidä kiinni siitä, mitä sinulla on

Meihin vaikutetaan. Edessä ovat ainakin eduskuntavaalit ja EU-vaalit. Silloin ehdokkaat ja heidän tukijansa pyrkivät vaikuttamaan ja vakuuttamaan ajamiensa asioiden ja arvojen joko oikeutuksesta tai oikeellisuudesta. Heidän lisäkseen vaikuttamista tapahtuu huomaamatta ja muiden kuin varsinaisten ehdokkaiden toimesta. Elämme monenlaisen piilovaikuttamisen aikaa, mihin media, erityisesti sosiaalinen media, avoimesti pyrkii. Emme elä vain tiedotusvälineiden edustajien välittämän tiedon ja vaikuttamisen varassa, vaan mahdollisuudet vaikuttamiseen on tehty helpoiksi kenelle tahansa.

Julkisuus tiedotusvälineissä tarjoaa usein tilaa monia aloja suvereenisti hallitseville mielipidevaikuttajille. Silti julkisuus ja asiantuntemus eivät aina kulje käsi kädessä. Joskus tuntuu siltä, että vaikka julkisuudessa käsiteltävä aihe vaihtuu, niin asiantuntijoina käytetään samoja henkilöitä.

Viime aikoina on erityisesti poliittisissa kysymyksissä korostettu mediakriittisyyttä. Jokaisen tulisi kysellä, mikä on totta, valeuutista, muunneltua totuutta, puhdasta juoruilua tai häikäilemätöntä vaikuttamista. Ja silti tiedämme, että itse vaikuttaminen asioihin ja ihmisten käsityksiin on luonnollista ja täysin hyväksyttävää.

Samankaltaista kriittisyyttä on syytä harrastaa silloin, kun käsitellään uskonnollisia ja kristilliseen toimintaan ja tulkintaan liittyviä kysymyksiä. Kannattaa olla hereillä ja nähdä mielipiteitten ja väitteiden taustat sekä havaita niiden perustelut. Asiallinen ja toinen toista kunnioittava keskustelu on suuri haaste. Siinä tuntuu olevan jatkuvasti ongelmia.

Kristillisen kirkon historiassa vaikuttamistoiminta on ollut aina keskeisellä sijalla. Hyvän sanoman avulla ja sen varjolla on haluttu vaikuttaa ihmisten mieliin ja myös yhteiskunnallisiin ratkaisuihin. Suomalaisessa keskustelukulttuurissa olemme tässäkin asiassa entistä enemmän monenkirjavien mielipideverkostojen keskellä. Mielipiteillä pyritään vaikuttamaan sekä käsityksiin että vaikkapa kirkossa tehtäviin ratkaisuihin.

Vaikuttamisesta puhuttaessa joudutaan kysymään monia asioista, kuten esimerkiksi kehen pyritään vaikuttamaan, miten vaikutus pyritään saamaan aikaan, millaisesta vaikutuksesta on kysymys ja millä aikataululla ja miten vaikutusta voidaan mitata?

Kun ajattelemme kristillistä uskoa, joka on aina kolmiyhteisen Jumalan lahja, ei se aina sovi kovin hyvin repivään mielipideilmastoon. Toisaalta uskonnollinen vakaumus elää arjen todellisuudessa ja raadollisten ihmisten keskellä. Usko syntyy Pyhän Hengen työstä, ei äänekkäiden mielipidevaikuttajien vaikutuksesta tai heistä huolimatta.

Kristillisessä lähetystyössä on viime vuosina kyselty, miten voidaan mitata kristillistä vaikuttamistoimintaa. On luettavissa numeroita, jotka ovat joko suuria tai pieniä. On lähetystyöntekijöiden määriä ja on lukuja siitä, kuinka monta miljardia ihmistä maailmassa tavoitetaan lähetystyön kautta. Mittarien luominen kristillisen lähetyksen vaikuttamistoiminnalle on todella suuri haaste. Kun kristittyjen määrä kasvaa voimakkaasti maailmassa, miten silloin tulkitsemme kristillisen kirkon kasvun. Mitä on kirkon kasvu?

Kaiken vaikuttamisen keskellä kannattaa pitää kiinni siitä, mitä on lahjaksi saanut. Hyvä Jumala on armollinen ja pitää meistä aina huolen. Ja vielä, kuten Paavali kehottaa: ”Toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne.”

Teksti julkaistu Sanansaattajassa 2/19.