-
Connector.
sanansaattaja • Kolmella mantereella
Mitä on ”holistinen lähetystyö”?
17.09.2018
Lähetystyö on evankeliumin julistamista, joka johtaa väistämättä myös inhimillisen hädän lievittämiseen lähetyskentillä. Joissain tapauksissa auttamistyö on kuitenkin jättänyt evankeliumin julistamisen täysin varjoonsa.
Suomalaisen suurkaupungin kadulla kulkiessa työmatkalaisen äärimmäistä keskittymistä älypuhelimeensa häiritsevät pääosin vain kaksi tekijää. Inhimillinen hätä ja järjestöt, jotka keräävät tukijoita pyrkiäkseen erilaisilla tavoilla tuota hätää lievittämään.
Inhimillisen hädän lievittäminen ei ole vierasta kirkon työssäkään, vaikka se ei kaupungin kaduilla erotukaan vahvasti brändättyjen kansallisien ja kansainvälisten avustusjärjestöjen rinnalla. Kotimaassa hädän lievittämistä kutsutaan diakoniaksi, mutta kansainvälisellä kentällä se sijoittuu lähetystyön alueelle. Kansainvälisillä kentillä hätä on usein paljon kotimaista kokonaisvaltaisempaa.
Kirkon lähetyksen peruslinjauksessa todetaan lähetystyön olevan luonteeltaan kokonaisvaltaista ja ottavan huomioon koko ihmisen. Samasta asiasta puhutaan myös usein käsitteellä holistinen lähetystyö.
– Tunnen itseni rikkaaksi Yangonin kaduilla kulkiessani. Ainakin näitä lähimmäisiäni paljon rikkaammaksi. Yksi kysymys askarruttaa: Mikä ihmeen etuoikeus minulla on olla hyvin ruokittu ja vaatetettu, Evankeliumiyhdistyksen lähetystyöntekijä Pekka Huhtinen pohtii helmikuussa julkaistussa lähetysblogissaan.
Hyvistä lähtökohdista huolimatta kokonaisvaltainen lähetystyöajattelu ei ole kuitenkaan osoittautunut aina toteutuvan: painopiste luisuu usein vain toiselle alueelle. Joillakin lähetyskentillä toimii järjestöjä, jotka kieltäytyvät täysin julistustehtävästä, jotta avustustyö ei häiriintyisi.
– Pitäisikö lähetystyön priorisoinnissa yrittää ensin peitota kaikki ulkonainen hätä ja puute? Sitten joskus myöhemmin ulkonaisen puutteen lakattua, eli ei koskaan, tulisi evankeliumin julistamisen vuoro. Tällainen priorisointi on merkinnyt monen lähetysjärjestön kohdalla käytännössä pelastuksen evankeliumin julistuksen laiminlyömistä. Julkisia varojakin on helpompi saada ruoka- ja vaateapuun, kuin Jeesuksen esittelyyn, Pekka Huhtinen jatkaa.
Ei toista ilman toista
Huhtisen mukaan todennäköinen syy kokonaisvaltaisen lähetystyön vääristymiselle on evankeliumin väärin ymmärtämisessä.
– Evankeliumi käsitetään lisäkuormaksi, jolla ei tule rasittaa jo muutenkin vaikeuksissa ja avuntarpeessa olevia ihmisiä. Hyvä sanoma Jeesuksesta ei olekaan niin hyvä, että se holistisesti priorisoitaisiin yhteen diakonisen auttamisen kanssa, Huhtinen kirjoittaa.
Huhtinen ei tahdo kuitenkaan missään tapauksessa asettaa inhimillisen hädän lievittämistä ja evankeliumin saarnaamista vastakkain.
– Niitä ei koskaan pidä erottaa toisistaan. Hyvä esimerkki löytyy Apostolien teoista. Diakonit asetettiin tehtäväänsä, jotta julistustyötä ei lyötäisi laimin, ja heiltä odotettiin hengellistä työnäkyä omassa tehtävässään. Jos todella menemme evankeliumi edellä, emme voi olla niin kivisydämisiä, että emme myös auttaisi ihmisiä lähetyskentillämme Huhtinen kommentoi Sanansaattajan haastattelussa.
Evankeliumiyhdistyksen lähetyskentillä holistista lähetystyötä pyritään toteuttamaan siten, että sekä julistus- että auttamistyö kulkevat käsi kädessä. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Credo-työ Keniassa, jossa pelastetaan kotoaan ympärileikkausta ja pakkoavioliittoa paenneita tyttöjä ja saatetaan heitä opintojen ja itsenäisen elämän pariin.
Lue lisää Sanansaattajasta 19/18.
Jaa tämä artikkeli
Lisää artikkeleita:
- Siionin kannel ja Raamattu, laulujen raamattuviitteet ja raamattupohja
- Syksy on talouden suunnittelun aikaa
- Matti Rusama Seinäjoelle ja uusi yhteistyösopimus Ugandaan
- Työ jatkuu Ugandassa ja Virossa sekä muita kuulumisia hallituksen kokouksesta
- Joulukeräys 2023: Aurinko nousee Japanissa
- Kotimatkalla juhlavuoden kunniaksi
- Joulukeräys 2022: anna joululahja – sytytä valo pimeään
- Suuri lahjoitus Keski-Pohjanmaalla: alueelle palkataan nuorisotyöntekijä
- Taisto Sokka vihittiin pastoriksi Ugandassa
- Tervetuloa uudet työntekijät ja uusi messuyhteisö
- Anna ja Taisto Sokka lähetettiin työhön Ugandaan
- Kitara auttoi muusikkoa peittämään ujouden
- KEO saa hallintojohtajan
- Verkkoraamattukoulu jatkuu
- Riippuuko kirkon tulevaisuus prosenteista?
- Teologit ja seurakuntalaiset, opiskelkaa Raamatun alkukieliä!
- Joko kelpaisin itselleni?
- Turun yössä on rukoiltu monta rukousta
- Nuorten ikäluokkaa ei ole menetetty
- Siunattua pääsiäistä!
- Koronarajoitusten vaikutukset toimintaan pääkaupunkiseudulla
- Park 7 -yhtyeen yhdysvaltalaissingle julki!
- Ilon avain on tyytyväisyys
- Myanmarissa rauhaa etsimässä
- Soli Deo Gloria
- Olemmeko uskontomarkkinoilla?
- Teologia opettaa ja haastaa
- Maskinaamat koolla
- Seurakuntaelämää keskellä Siperiaa
- Tasankojen ja vuorien maa
- Rippikoulut alkoivat poikkeusoloissa
- Jumalan johdatusta
aivoinfarktista selviämisessä - Vuosikokous Tampereen evankeliumijuhlilla syyskuussa
- Hallitus kokoontui: Kiitokset poikkeusolojen keskelle
- Kevätkeräyksellä rakennetaan yhdessä uutta Karkkuun
- Yhdistyksen syyskokous pidettiin Helsingissä
- Myös lasten festarit
- Lähetyskenttien isät
- Stephen Wan, katupoika Jubasta, on tehnyt pitkän matkan Tampereen Luther-talolle
- ”Kirjoitan kamppailuni lauluihini”
- Diktatuuriakin vahvempi voima
- Severin sävelet
- Tuhlaajapojan paluu
- ”Adrenaliinia riitti”
- Elämän värit
- Kellosepän aarre