Kristityllä on oltava taito ja ymmärrys antaa laille ja teoille niiden oikea käyttö ja samalla korottaa Jeesuksen sovitusveren oppi niin korkealle ja avaralle kaikkien lakien yläpuolelle kuin taivas on maata.

Kun näet kristitty on oikeassa kristillisyydessään tekemisissä ainoastaan Jumalan kanssa, hän ei itsessään tiedä mistään synnistä eikä ansiosta. Hän elää kuin toisessa uudessa maailmassa. Vaikka hän tunteekin syntejä, hänen ei sovi katsella niitä itsessään, vaan hänessä jonka päälle Jumala ne pani. Hän ei siis katsele niitä sellaisina synteinä, jotka vangitsevat hänet omassatunnossaan, vaan sellaisina, kuin ne Kristuksessa ovat sovitetut ja voitetut. Jumala ei ole näet tahtonut panna niitä meidän päällemme, koska emme jaksa kantaa niitä. Meidän täytyisi vaipua ja hukkua niiden alla. Sen sijaan hän on tehnyt Kristuksesta sellaisen synnin kantajan, jolla on vahvemmat hartiat kuin meillä. Kristus kantaa synnin niin, että sen on rauettava tyhjiin.