Tekopyhät fariseukset

Unelma vapaudesta elää sitkeästi niin kristittyjen kuin pakanoidenkin keskuudessa. Kristitty on vapaa iankaikkisesta kadotuksesta Kristuksen tähden, mutta monella tapaa pakanan kanssa sidottu tämän maailman lainalaisuuksiin. Jumalan lapsen tulisi ymmärtää, että vapaus ei voi merkitä hänelle kaikkien maallisten unelmien toteuttamista, vaikka tähän olisi aikaa, rahaa ja rahkeita. Kristitty on vapaa elämään Jumalan lapsen elämää. Hänen ei tarvitse pakanoiden tavoin ansaita pelastusta teoillaan ja toimillaan. Uskova on sidottu Jumalan sanaan ja hänellä on velvollisuus noudattaa esimerkiksi neljättä käskyä, josta evankeliumiteksti meille kertoo. Isän ja äidin kunnioittamisen ohella on kunnioitettava esivaltaa niin paljon ja niin kauan, kun se ei kiellä meitä uskomasta ja elämästä Raamatun mukaista elämää.

Tekopyhät fariseukset ja lainopettajat elivät säntillistä elämää. He olisivat varmasti pärjänneet tämän päivän Suomessa käsien pesussa, kasvosuojainten käytössä ja etäisyyksien noudattamisessa. He eivät missään tapauksessa halunneet tulla saastutetuiksi syntisten ihmisten pöpöistä. He kuvittelivat olevansa puhtaita ja kelpaavansa Jumalalle omia uskonnollisia sääntöjään noudattaen. Näin myös moni lähimmäisemme ajattelee tänään. Ei ihminen voi itse puhdistaa sydäntään eikä tehdä itseään Kaikkivaltiaalle kelpaavaksi. Jokainen tarvitsee uudestisyntymisen kastetta puhdistukseksi ja vanhurskauden vaatteeksi. Jokainen tarvitsee uskon lahjaa ja Kristuksen veriuhria taivaaseen päästäkseen.

Todellinen vapaus koittaa taivaan iankaikkisessa valtakunnassa, jossa myös turhat ja älyttömät haaveet ovat karisseet pois. Täällä elämme erilaisten haaveiden maailmassa ja rajoitamme itse omaa vapauttamme omilla valinnoillamme ja hölmöilyillämme. Jumala varjelkoon meitä kehittämästä sellaisia perinnäissääntöjä, joita noudattamalla kuvittelemme saavuttavamme vapauden. Vain Kristus tekee meistä vapaita ja johdattaa meitä Isän kotiin nauttimaan todellisesta vapaudesta.